• Puutarhapalsta

    Lumi sulaa, on aika kylvää vihannesmaahan vähän porkkanantoivoa, laittaa kukat laatikkoon, siirtää taimet tottumaan ulkoilmaan ja ostaa valmiit amppelit niiden kukkayritelmien tilalle, jotka eivät itäneetkään kotikasvattamossa.

    Onko täällä muita puutarhahulluja? Keskusteluun saa mielellään osallistua, vaikka kasvimaa kasvaisi vain haaveissa <3

    Minä tapoin melkein kaikki tomaatinsiemenistä kasvatetut taimet. Täytyy ostaa kaupasta sitten valmiita. Lobeliallekin kävi huonosti, eilen ostin niitäkin valmiina. Tekisi ihan hirveästi mieli mennä levittämään porkkanamaalle jo tuhkaa, mutta ei siitä vielä olisi mitään hyötyä kun maata ei voi vielä kääntää.

    En oikeasti tiedä kukan- ja juurestenhoidosta paljon mitään. Tai siis tiedän, olen lukenut koko talven puutarhakirjoja - mutta kokemusta on hyvin vähän. Minulla ei ole aavistustakaan mitä tarkoittaa 'hikevä moreenimaa' (se sopii hyvin jollekin kasville, en muista mille), mutta aion silti kasvattaa vähän sitä sun tätä. Tiedän että tomaatista pitää poistaa 'varkaat', mutta en ole varma miltä ne näyttävät. Parsakaalin keskimmäinen kukinto pitää leikata että se kehittää sivuversoja. Toivottavasti leikkaan oikean pätkän!
  • Lumi sulaa, on aika kylvää vihannesmaahan vähän porkkanantoivoa, laittaa kukat laatikkoon, siirtää taimet tottumaan ulkoilmaan ja ostaa valmiit amppelit niiden kukkayritelmien tilalle, jotka eivät itäneetkään kotikasvattamossa.

    Onko täällä muita puutarhahulluja? Keskusteluun saa mielellään osallistua, vaikka kasvimaa kasvaisi vain haaveissa <3

    Minä tapoin melkein kaikki tomaatinsiemenistä kasvatetut taimet. Täytyy ostaa kaupasta sitten valmiita. Lobeliallekin kävi huonosti, eilen ostin niitäkin valmiina. Tekisi ihan hirveästi mieli mennä levittämään porkkanamaalle jo tuhkaa, mutta ei siitä vielä olisi mitään hyötyä kun maata ei voi vielä kääntää.

    En oikeasti tiedä kukan- ja juurestenhoidosta paljon mitään. Tai siis tiedän, olen lukenut koko talven puutarhakirjoja - mutta kokemusta on hyvin vähän. Minulla ei ole aavistustakaan mitä tarkoittaa 'hikevä moreenimaa' (se sopii hyvin jollekin kasville, en muista mille), mutta aion silti kasvattaa vähän sitä sun tätä. Tiedän että tomaatista pitää poistaa 'varkaat', mutta en ole varma miltä ne näyttävät. Parsakaalin keskimmäinen kukinto pitää leikata että se kehittää sivuversoja. Toivottavasti leikkaan oikean pätkän!
  • Hei hyvä ketju. :)

    Mä oon tänä kesänä ottanut ystävän kanssa aarimaan, ihan näinä päivinä palstan pitäis olla valmis ja merkitty ja sinne pääsis kuokkimaan. :) Viime vuonna mulla ei ollut, 2015 oli ja se oli kyllä varsin opettavainen kokemus. Mä en vieläkään tajua tästä mitään, mut toivon et jos ei ihan samoja virheitä tekisi kun viimeeksi. Muokattiin maa liian tinttanaksi ja kun satoi koko kesän niin juuret tukehtui ja aika moni kasvi kärsi. Nyt mennään melkein samoilla mut vähän viisaampana. Ei laiteta perunaa, mut muita juureksia (punajuuri, porkkana, nauris nyt ainakin), maissia, tomaattia, salaattia, härkäpapuja, herneitä, mangoldia, kukkia, kamomillaa ja parit yrtit. Tosin yrtit kasvatan pääosin parvekkeella, ei oo varaa mättää maalle niin hemmetisti multaa mitä tarvis jotta ne maistuis oikeesti hyvältä. Vähän jännittää ko edellisen kerran se ystävä jonka kans tein, niin tiesi mua enemmän maanviljelijän tyttärenä ja nyt mä oon se "kokeneempi" ja ihan pihalla itsekin. Yritys ja erehdys. Tässä kohta ärsyttää mun huono muisti käytännönseikoille, ehtisköhän tässä vielä lainaa ja lukee jonkun kirjan?

    Mä muuten elämäni ekaa kertaa kasvatin taimia. Nyt vaan mietin et pitäiskö noi kesäkurpitsat jo koulia, miten se ees tehdään? Ne kasvattaa vaan vartta ensimmäisten lehtien alle ja varsinaisia kasvulehtiä ei oo vielä näkynyt. Maissit sentään näyttää melkein siltä miltä niiden pitäisi.
    Minttu 8v, Murunen 8v. Enni 2v, Pikkuinen Eevi 4v, Magdalena 5v, Maria 11v.
    Myrsky 5v., Hissu
    Näkymätön tyttö, Haaveilija 15v, Prinsessa 15v., Linda 17v, Inka, Satu, Supergirl
    RR, Valo, Älli
    Kaaos
    + paljon muita. Aikuinen n. 30v.


    Blogi: Nurinkurintyttö ja sirpalemieli
  • Hei hyvä ketju. :)

    Mä oon tänä kesänä ottanut ystävän kanssa aarimaan, ihan näinä päivinä palstan pitäis olla valmis ja merkitty ja sinne pääsis kuokkimaan. :) Viime vuonna mulla ei ollut, 2015 oli ja se oli kyllä varsin opettavainen kokemus. Mä en vieläkään tajua tästä mitään, mut toivon et jos ei ihan samoja virheitä tekisi kun viimeeksi. Muokattiin maa liian tinttanaksi ja kun satoi koko kesän niin juuret tukehtui ja aika moni kasvi kärsi. Nyt mennään melkein samoilla mut vähän viisaampana. Ei laiteta perunaa, mut muita juureksia (punajuuri, porkkana, nauris nyt ainakin), maissia, tomaattia, salaattia, härkäpapuja, herneitä, mangoldia, kukkia, kamomillaa ja parit yrtit. Tosin yrtit kasvatan pääosin parvekkeella, ei oo varaa mättää maalle niin hemmetisti multaa mitä tarvis jotta ne maistuis oikeesti hyvältä. Vähän jännittää ko edellisen kerran se ystävä jonka kans tein, niin tiesi mua enemmän maanviljelijän tyttärenä ja nyt mä oon se "kokeneempi" ja ihan pihalla itsekin. Yritys ja erehdys. Tässä kohta ärsyttää mun huono muisti käytännönseikoille, ehtisköhän tässä vielä lainaa ja lukee jonkun kirjan?

    Mä muuten elämäni ekaa kertaa kasvatin taimia. Nyt vaan mietin et pitäiskö noi kesäkurpitsat jo koulia, miten se ees tehdään? Ne kasvattaa vaan vartta ensimmäisten lehtien alle ja varsinaisia kasvulehtiä ei oo vielä näkynyt. Maissit sentään näyttää melkein siltä miltä niiden pitäisi.
    Minttu 8v, Murunen 8v. Enni 2v, Pikkuinen Eevi 4v, Magdalena 5v, Maria 11v.
    Myrsky 5v., Hissu
    Näkymätön tyttö, Haaveilija 15v, Prinsessa 15v., Linda 17v, Inka, Satu, Supergirl
    RR, Valo, Älli
    Kaaos
    + paljon muita. Aikuinen n. 30v.


    Blogi: Nurinkurintyttö ja sirpalemieli
  • Jee! Mä tulen tänne! Lisäsin syksyllä lähes 50 tulppaanin sipulia ja vähän muitakin sipulikukkia. Viimeyönä aukesi moni nuppu. Istun täällä nyt tulppaanipenkin vieressä ja rakastan mun elämää ja niitä. Laitoin tulppaaneja myös pensasaidan reunoille ja talon seinustalle. Mitä tyydytys kun niitä nyt pulpahtelee. Olen ottanut kaikki narsissien, helmililjojen sipulit talteen, mitä mulla oli pääsiäisen aikaan ruukuissa. Meinaan laittaa ne tontin reunaan ja antaa niiden kasvaa ja lisääntyä joka vuosi samalla systeemillä. Kun mä olen vanha, tuolla epämääräisen kurttulehtiruusun ja puiden alla kasvaa joka kevät kukkia. Tai sitten ei. Istutun eilen dalioita. En tiedä lähteekö ne, juuren pätkä näytti niin oudolta. Sen näkee sitten loppukesästä.

    Kasvimaalla mulla on sipulit, mangoldi, pinaatti, kehäkukat, kamomilla... Ei taida olla vielä muuta. Niin ja sokeriherneet. Taimina siirtämättä on kesäkurpitsaa, kurpitsaa, lehtikaalia, papuja, unikkoja ja tuoksuherneitä. Marjapensaat näyttää aika perushuonoilta ja raparperi hyvältä. Perunaa en minäkään tänä vuonna laita. Satsaan kukkiin, niitä on kalleinta ostaa.
    Mariini, Salis ja Hätis etsimässä yhteisymmärrystä ja rauhaa.

  • Jee! Mä tulen tänne! Lisäsin syksyllä lähes 50 tulppaanin sipulia ja vähän muitakin sipulikukkia. Viimeyönä aukesi moni nuppu. Istun täällä nyt tulppaanipenkin vieressä ja rakastan mun elämää ja niitä. Laitoin tulppaaneja myös pensasaidan reunoille ja talon seinustalle. Mitä tyydytys kun niitä nyt pulpahtelee. Olen ottanut kaikki narsissien, helmililjojen sipulit talteen, mitä mulla oli pääsiäisen aikaan ruukuissa. Meinaan laittaa ne tontin reunaan ja antaa niiden kasvaa ja lisääntyä joka vuosi samalla systeemillä. Kun mä olen vanha, tuolla epämääräisen kurttulehtiruusun ja puiden alla kasvaa joka kevät kukkia. Tai sitten ei. Istutun eilen dalioita. En tiedä lähteekö ne, juuren pätkä näytti niin oudolta. Sen näkee sitten loppukesästä.

    Kasvimaalla mulla on sipulit, mangoldi, pinaatti, kehäkukat, kamomilla... Ei taida olla vielä muuta. Niin ja sokeriherneet. Taimina siirtämättä on kesäkurpitsaa, kurpitsaa, lehtikaalia, papuja, unikkoja ja tuoksuherneitä. Marjapensaat näyttää aika perushuonoilta ja raparperi hyvältä. Perunaa en minäkään tänä vuonna laita. Satsaan kukkiin, niitä on kalleinta ostaa.
    Mariini, Salis ja Hätis etsimässä yhteisymmärrystä ja rauhaa.

  • Minä olen istuttanut tänään orvokkeja. Aiemmin olen istuttanut vihanneksiakin, mutta lapsi irrotti kesäkurpitsasta kukkaset ja söi tomaatit raakoina, lintu vei mansikat ja loppukesästä unohdin mitä olin istuttanut enkä lopulta korjannut satoa siitäkään mikä kasvoi, joten nyt meillä kasvatetaan luultavasti vain kukkia. Ja perunaa. Se on helppoa. Orvokkien kanssa minulla karkaakin sitten mopo käsistä. Raahaan niitä kassi toisensa perästä kotiin. Haluaisin kyllä oikeastaan myös raparperin. Saakohan sellaista millään parvekkeelle.
  • Minä olen istuttanut tänään orvokkeja. Aiemmin olen istuttanut vihanneksiakin, mutta lapsi irrotti kesäkurpitsasta kukkaset ja söi tomaatit raakoina, lintu vei mansikat ja loppukesästä unohdin mitä olin istuttanut enkä lopulta korjannut satoa siitäkään mikä kasvoi, joten nyt meillä kasvatetaan luultavasti vain kukkia. Ja perunaa. Se on helppoa. Orvokkien kanssa minulla karkaakin sitten mopo käsistä. Raahaan niitä kassi toisensa perästä kotiin. Haluaisin kyllä oikeastaan myös raparperin. Saakohan sellaista millään parvekkeelle.
  • @Pii superihana kuvailu

    Luulen että raparperi pärjää hyvinkin jos sen laittaa isoon saaviin. Meillä oli viime kesänä raparperi, mutta omat lemmikit sen tuhosi. Oli vähän huonossa paikassa siltä kannalta. Nyt pitää laittaa pihan reunaan ettei jää kenenkään jalkoihin.

    *** trauma-asiaa kukista ***

    Ajattelin että puutarha olisi minun ihana, oma toipumispaikkani, minun näköinen. Mutta ei sille mitään voi, että jotkut kukat ovat selvästi 'äiti' ja siksi vihaan niitä heti. Tai sitten olen vihainen itselleni kun pidän joistakin samoista kukista kuin äiti. Joudun näköjään käsittelemään traumojani kasvimaallakin. Kai tämä on myös surutyötä. Kukkiva piha oli kuitenkin jotain mistä lapsena pidin, piilouduin syreeninen ja kirsikkapuun varjoon. Syreeniä pitkin suikersi valkokarhunköynnös. Haluan pihaani molemmat, vaikka äiti kasvattikin niitä myös. Humala on minun Oma, samoin lähes kaikki vihannekset. Marjapensaatkin, koska äiti piti niitä vain hyödyn takia ja muisti kovasti aina valittaa miten paljon niistä on työtä. Minä rakastan marjapensaita. Karviaiset, ihanat karviaiset!

    *** trauma päättyy ***

    Laitoin tänään yhden valkoisen ruusunkin ulos. Se on ihan vain ruukussa, en oikein tiedä mihin se pihalla sijoittaisin. Yksi pieni ruusu... niitä pitäisi olla monta, tai sitten yksi ruusu jotenkin näyttävästi erikseen vaikka kivikon keskellä.

    En osaa päättää minkä tyylisen puutarhan rakentaisin. Toisaalta haluaisin sellaisen joka on siisti ja hallittu - mutta lapsuuteni lempipuutarhoja olivat villiintyneet mummonmökkien pihat. Sitten taas japanilainen askeettisuus ja kivien suuri rooli viehättää minua. Haluaisin myös jonkin vesiaiheen, mutta en tiedä miten sen sovittaisin näihin kaikkiin muihin. Kasvimaa olla pitää ja sitten tietysti kasvihuonekin pitäisi jostain pieraista... minulla lähtee aina keväisin lapasesta tämä puutarhavillitys.

    Ehkä teen jokaiselle persoonanosalle oman pienen puutarhapalstan! Kaikille vähän jotain omaa.
  • @Pii superihana kuvailu

    Luulen että raparperi pärjää hyvinkin jos sen laittaa isoon saaviin. Meillä oli viime kesänä raparperi, mutta omat lemmikit sen tuhosi. Oli vähän huonossa paikassa siltä kannalta. Nyt pitää laittaa pihan reunaan ettei jää kenenkään jalkoihin.

    *** trauma-asiaa kukista ***

    Ajattelin että puutarha olisi minun ihana, oma toipumispaikkani, minun näköinen. Mutta ei sille mitään voi, että jotkut kukat ovat selvästi 'äiti' ja siksi vihaan niitä heti. Tai sitten olen vihainen itselleni kun pidän joistakin samoista kukista kuin äiti. Joudun näköjään käsittelemään traumojani kasvimaallakin. Kai tämä on myös surutyötä. Kukkiva piha oli kuitenkin jotain mistä lapsena pidin, piilouduin syreeninen ja kirsikkapuun varjoon. Syreeniä pitkin suikersi valkokarhunköynnös. Haluan pihaani molemmat, vaikka äiti kasvattikin niitä myös. Humala on minun Oma, samoin lähes kaikki vihannekset. Marjapensaatkin, koska äiti piti niitä vain hyödyn takia ja muisti kovasti aina valittaa miten paljon niistä on työtä. Minä rakastan marjapensaita. Karviaiset, ihanat karviaiset!

    *** trauma päättyy ***

    Laitoin tänään yhden valkoisen ruusunkin ulos. Se on ihan vain ruukussa, en oikein tiedä mihin se pihalla sijoittaisin. Yksi pieni ruusu... niitä pitäisi olla monta, tai sitten yksi ruusu jotenkin näyttävästi erikseen vaikka kivikon keskellä.

    En osaa päättää minkä tyylisen puutarhan rakentaisin. Toisaalta haluaisin sellaisen joka on siisti ja hallittu - mutta lapsuuteni lempipuutarhoja olivat villiintyneet mummonmökkien pihat. Sitten taas japanilainen askeettisuus ja kivien suuri rooli viehättää minua. Haluaisin myös jonkin vesiaiheen, mutta en tiedä miten sen sovittaisin näihin kaikkiin muihin. Kasvimaa olla pitää ja sitten tietysti kasvihuonekin pitäisi jostain pieraista... minulla lähtee aina keväisin lapasesta tämä puutarhavillitys.

    Ehkä teen jokaiselle persoonanosalle oman pienen puutarhapalstan! Kaikille vähän jotain omaa.
  • Voihan nenä, mä oon niin innoissani puutarhuroinnista etten tiedä mistä aloittaa. Muutettiin vajaa pari vuotta sitten asuntoon, jossa on iiso parveke (3,5 * 1,75 m) ja viime kesänä hullaannuin kasvattamaan parvekepuutarhan. Se oli harjoitteluversio, tän kesäinen on... ööö... myös harjoitteluversio, mutta paremmin suunniteltu. Olen esikasvattanut vaikka mitä pitkin kevättä ja huomannut että meillä ei näköjään ole parhaat mahdolliset valaistus- ja lämpötilaolosuhteet pitkään esikasvatettaville kasveille, vaikka ostin pari kasvilamppuakin. Tammikuussa idätetyt orvokit ei kuki vieläkään, ja olen lohduttanut itseäni ostamalla ihan hirveät määrät kompensaatio-orvokkeja kaupasta.

    Kelit sais lämmetä lopullisesti, että uskallan siirtää lopunkin viidakon ulos. Tomaatit ja lehtikaalit on viettäneet jo yhden yön ulkona, mutta jos nyt alkaa kylmetä niin tarvii varmaan ottaa takas sisälle iltaisin. Kurkku puskee hedelmiä mahdotonta tahtia, ja se on niin iso etten tiedä saanko sen siirrettyä hengissä uuteen ruukkuun kun aika koittaa. Aitoelämänlangat odottaa, että pääsisivät kiipeämään säleikköön näköesteeksi ja malttamattomina kietoutuvat verhoihin, patteriputkiin, toisiin kasveihin, kaikkialle. Haluaako joku pistokkaita?
  • Voihan nenä, mä oon niin innoissani puutarhuroinnista etten tiedä mistä aloittaa. Muutettiin vajaa pari vuotta sitten asuntoon, jossa on iiso parveke (3,5 * 1,75 m) ja viime kesänä hullaannuin kasvattamaan parvekepuutarhan. Se oli harjoitteluversio, tän kesäinen on... ööö... myös harjoitteluversio, mutta paremmin suunniteltu. Olen esikasvattanut vaikka mitä pitkin kevättä ja huomannut että meillä ei näköjään ole parhaat mahdolliset valaistus- ja lämpötilaolosuhteet pitkään esikasvatettaville kasveille, vaikka ostin pari kasvilamppuakin. Tammikuussa idätetyt orvokit ei kuki vieläkään, ja olen lohduttanut itseäni ostamalla ihan hirveät määrät kompensaatio-orvokkeja kaupasta.

    Kelit sais lämmetä lopullisesti, että uskallan siirtää lopunkin viidakon ulos. Tomaatit ja lehtikaalit on viettäneet jo yhden yön ulkona, mutta jos nyt alkaa kylmetä niin tarvii varmaan ottaa takas sisälle iltaisin. Kurkku puskee hedelmiä mahdotonta tahtia, ja se on niin iso etten tiedä saanko sen siirrettyä hengissä uuteen ruukkuun kun aika koittaa. Aitoelämänlangat odottaa, että pääsisivät kiipeämään säleikköön näköesteeksi ja malttamattomina kietoutuvat verhoihin, patteriputkiin, toisiin kasveihin, kaikkialle. Haluaako joku pistokkaita?
  • Ai niin, ootteko tutustuneet kumppanuuskasveihin? Tietyt kasvit lähekkäin kasvatettuna vahvistaa toisiaan erittämillään yhdisteillä, jotka voi olla tuholaisia torjuvia tai kasvua tukevia, tai suojaamalla toisiaan tuulelta ja liialta auringolta. Esimerkiksi härkäpapu ja peruna paritetaan usein yhteen, ja oon lukenut että ne edistää toistensa kasvua yllättävän paljon. Kumppanuuskasveista lisää täällä: http://luomulaakso.fi/kasvimaan-kumppanuuskasvit/

    Härkäpapu tuottaa maahan typpeä juurinystyräbakteereillaan ja lisäksi möyhentää maata ilmavaksi vahvoilla juurillaan. Kasvatin niitä viime kesänä ja ihastuin niiden mahtavaan kasvuvoimaan ja upeisiin mustavalkoisiin kukkiin. Meinasin istuttaa härkäpapujen kaveriksi kurkun, niin saan ne tuettua samaan metallihäkkyrärakennelmaan, ja ilmeisesti kurkku vaatii paljon typpeäkin.
  • Ai niin, ootteko tutustuneet kumppanuuskasveihin? Tietyt kasvit lähekkäin kasvatettuna vahvistaa toisiaan erittämillään yhdisteillä, jotka voi olla tuholaisia torjuvia tai kasvua tukevia, tai suojaamalla toisiaan tuulelta ja liialta auringolta. Esimerkiksi härkäpapu ja peruna paritetaan usein yhteen, ja oon lukenut että ne edistää toistensa kasvua yllättävän paljon. Kumppanuuskasveista lisää täällä: http://luomulaakso.fi/kasvimaan-kumppanuuskasvit/

    Härkäpapu tuottaa maahan typpeä juurinystyräbakteereillaan ja lisäksi möyhentää maata ilmavaksi vahvoilla juurillaan. Kasvatin niitä viime kesänä ja ihastuin niiden mahtavaan kasvuvoimaan ja upeisiin mustavalkoisiin kukkiin. Meinasin istuttaa härkäpapujen kaveriksi kurkun, niin saan ne tuettua samaan metallihäkkyrärakennelmaan, ja ilmeisesti kurkku vaatii paljon typpeäkin.
  • Kiitos linkistä Sonic! Siitä tuli myös mieleen, että endiivit on ihania.
    Mariini, Salis ja Hätis etsimässä yhteisymmärrystä ja rauhaa.

  • Kiitos linkistä Sonic! Siitä tuli myös mieleen, että endiivit on ihania.
    Mariini, Salis ja Hätis etsimässä yhteisymmärrystä ja rauhaa.

  • Mä istutin tänään parvekeruukkuun muutaman kukkasen pistokkaan mitä sain kaverilta. Ja pari viherkasvinkin palaa samalla. :)

    Lapsuuden kasvimaa ei onneksi mulle ollut pakkotyöpaikka, mutta näin joka kesä miten työläs se on, joten vaikka haaveilen kaikenlaisen kasvattelusta, koitan myös hillitä kun tulee tilaisuuksia. Mutta jonain päivänä ehkä uskallan!
    Tällä hetkellä aktiivisina mm.:
    Pieni Olivia, Pikkunannu, Jäätyvä tyttö
    Teinit Noora, ​Turkoosi, Emilia, Muskeli
    Aikuiset Pahvinannu, Yrjö

    Tällä värillä kirjoitan moderaattorina.

    Turvallisuusäänestys - osallistu!

    Blogi
  • Mä istutin tänään parvekeruukkuun muutaman kukkasen pistokkaan mitä sain kaverilta. Ja pari viherkasvinkin palaa samalla. :)

    Lapsuuden kasvimaa ei onneksi mulle ollut pakkotyöpaikka, mutta näin joka kesä miten työläs se on, joten vaikka haaveilen kaikenlaisen kasvattelusta, koitan myös hillitä kun tulee tilaisuuksia. Mutta jonain päivänä ehkä uskallan!
    Tällä hetkellä aktiivisina mm.:
    Pieni Olivia, Pikkunannu, Jäätyvä tyttö
    Teinit Noora, ​Turkoosi, Emilia, Muskeli
    Aikuiset Pahvinannu, Yrjö

    Tällä värillä kirjoitan moderaattorina.

    Turvallisuusäänestys - osallistu!

    Blogi
  • Mua harmittaa, tuli pettymys! Meidän kasvimaapalsta on ton viljelypalstan melkein ainoa mikä on suurimman osan päivää ihan varjossa kun vieressä kasvaa pari isoa puuta. Tekeekö tää sit siitä palstasta huonomman ja sadosta pienemmän? Hukataanko me vaan aikaamme? Kun varjossa tuntuu viihtyvän lähinnä salaatti.... Aaargh.

    Mä oon huono pettymysten kans. Huono. Plus mun taimet tais delata.
    Minttu 8v, Murunen 8v. Enni 2v, Pikkuinen Eevi 4v, Magdalena 5v, Maria 11v.
    Myrsky 5v., Hissu
    Näkymätön tyttö, Haaveilija 15v, Prinsessa 15v., Linda 17v, Inka, Satu, Supergirl
    RR, Valo, Älli
    Kaaos
    + paljon muita. Aikuinen n. 30v.


    Blogi: Nurinkurintyttö ja sirpalemieli
  • Mua harmittaa, tuli pettymys! Meidän kasvimaapalsta on ton viljelypalstan melkein ainoa mikä on suurimman osan päivää ihan varjossa kun vieressä kasvaa pari isoa puuta. Tekeekö tää sit siitä palstasta huonomman ja sadosta pienemmän? Hukataanko me vaan aikaamme? Kun varjossa tuntuu viihtyvän lähinnä salaatti.... Aaargh.

    Mä oon huono pettymysten kans. Huono. Plus mun taimet tais delata.
    Minttu 8v, Murunen 8v. Enni 2v, Pikkuinen Eevi 4v, Magdalena 5v, Maria 11v.
    Myrsky 5v., Hissu
    Näkymätön tyttö, Haaveilija 15v, Prinsessa 15v., Linda 17v, Inka, Satu, Supergirl
    RR, Valo, Älli
    Kaaos
    + paljon muita. Aikuinen n. 30v.


    Blogi: Nurinkurintyttö ja sirpalemieli
  • @kettukarkki, voisitkohan pyytää jos ne puut tai edes toisen voisi maan omistaja kaataa siitä pois? Ja auttaakohan kun päivä vielä pitenee, jos siitä riittäisi aurinkoa enemmän... saattaahan hyvinkin juurekset kasvaa silti, vaikkei aivan unelmapaikka olekaan.

    Mä unohdin lobeliat yöksi ulos mutta ne selvisi siitä.
  • @kettukarkki, voisitkohan pyytää jos ne puut tai edes toisen voisi maan omistaja kaataa siitä pois? Ja auttaakohan kun päivä vielä pitenee, jos siitä riittäisi aurinkoa enemmän... saattaahan hyvinkin juurekset kasvaa silti, vaikkei aivan unelmapaikka olekaan.

    Mä unohdin lobeliat yöksi ulos mutta ne selvisi siitä.
  • Kettukarkki. Kyllä siellä puun allakin kasvit kasvaa ja pitkin päivää tulee myös eri suunnista valoa. Hyvä puoli voisi olla myös se, että kasvit ei niin helposti paahdu auringonpaisteessa kuiviksi.

    Nannu. Minä haluan jonain päivänä itselleni koko kasvimaan, mutta en aio ottaa mitään paineita sen hoitamisesta.
  • Kettukarkki. Kyllä siellä puun allakin kasvit kasvaa ja pitkin päivää tulee myös eri suunnista valoa. Hyvä puoli voisi olla myös se, että kasvit ei niin helposti paahdu auringonpaisteessa kuiviksi.

    Nannu. Minä haluan jonain päivänä itselleni koko kasvimaan, mutta en aio ottaa mitään paineita sen hoitamisesta.
  • Kiitos Mekaikkiminä ja Pii rohkaisusta. Tuo on kaupungin aarimaapalsta, kysyin onko samassa paikassa vielä vapaita palstoja. Et voiko vaihtaa. Olis kauempana vedestä kyllä. Mut toi miten noi puut on niin siinä on varjoa about puolestapäivästä auringonlaskuun. Toki jos on kuuma kesä ni sit varjo auttaa kasveja säilyttämään nestettä, se on totta. Ehkä tää ei ole katastrofi. Ehkä katsotaan kuinka käy. Pitää selvittää mitkä kasveista on tarkimpia valosta ja voiko ne pitää sillä ainoalla aurinkoisella reunalla... Kasvoinhan mäkin vaikka en oo kasvanut mitenkään ihanteellisessa maassa ja valaistusolosuhteissa. Ehkä varjosta kasvaa edes jotain, jos vaikka nauriit pärjäisi?
    Viimeisin muokkaus käyttäjältä kettukarkki; 23-05-17 klo 18:08.
    Minttu 8v, Murunen 8v. Enni 2v, Pikkuinen Eevi 4v, Magdalena 5v, Maria 11v.
    Myrsky 5v., Hissu
    Näkymätön tyttö, Haaveilija 15v, Prinsessa 15v., Linda 17v, Inka, Satu, Supergirl
    RR, Valo, Älli
    Kaaos
    + paljon muita. Aikuinen n. 30v.


    Blogi: Nurinkurintyttö ja sirpalemieli
  • Kiitos Mekaikkiminä ja Pii rohkaisusta. Tuo on kaupungin aarimaapalsta, kysyin onko samassa paikassa vielä vapaita palstoja. Et voiko vaihtaa. Olis kauempana vedestä kyllä. Mut toi miten noi puut on niin siinä on varjoa about puolestapäivästä auringonlaskuun. Toki jos on kuuma kesä ni sit varjo auttaa kasveja säilyttämään nestettä, se on totta. Ehkä tää ei ole katastrofi. Ehkä katsotaan kuinka käy. Pitää selvittää mitkä kasveista on tarkimpia valosta ja voiko ne pitää sillä ainoalla aurinkoisella reunalla... Kasvoinhan mäkin vaikka en oo kasvanut mitenkään ihanteellisessa maassa ja valaistusolosuhteissa. Ehkä varjosta kasvaa edes jotain, jos vaikka nauriit pärjäisi?
    Minttu 8v, Murunen 8v. Enni 2v, Pikkuinen Eevi 4v, Magdalena 5v, Maria 11v.
    Myrsky 5v., Hissu
    Näkymätön tyttö, Haaveilija 15v, Prinsessa 15v., Linda 17v, Inka, Satu, Supergirl
    RR, Valo, Älli
    Kaaos
    + paljon muita. Aikuinen n. 30v.


    Blogi: Nurinkurintyttö ja sirpalemieli
  • Kettukarkki minäkin aion kasvattaa nauriita! Kirjoissa ne maistuu aina hyvälle, jos tiedätte mitä tarkoitan. Kuolasin lapsena Laura Ingalls Wilderin kirjoille kun niissä kuvailtiin ruokavarastoja. Tosin niissä ei ollut nauriita, mutta Seitsemässä veljeksessä taisi ollakin. Illalla en saa unta kun olen lukenut puutarhakirjoja ja mieleni tekee maistaa lehtikaalia. En ole koskaan syönyt sitä.

    Minun tekee hirveästi mieli myös paprikoita, vaikka en oikeastaan pidä niistä yhtään. Ja tuoretta chiliä! Siitä huolimatta että en pysty oikeastaan syömäänkään sitä Mutta tämä viljelyvillitys on jotenkin niin ihanaa. Haluaisin karviaispensaankin.
  • Kettukarkki minäkin aion kasvattaa nauriita! Kirjoissa ne maistuu aina hyvälle, jos tiedätte mitä tarkoitan. Kuolasin lapsena Laura Ingalls Wilderin kirjoille kun niissä kuvailtiin ruokavarastoja. Tosin niissä ei ollut nauriita, mutta Seitsemässä veljeksessä taisi ollakin. Illalla en saa unta kun olen lukenut puutarhakirjoja ja mieleni tekee maistaa lehtikaalia. En ole koskaan syönyt sitä.

    Minun tekee hirveästi mieli myös paprikoita, vaikka en oikeastaan pidä niistä yhtään. Ja tuoretta chiliä! Siitä huolimatta että en pysty oikeastaan syömäänkään sitä Mutta tämä viljelyvillitys on jotenkin niin ihanaa. Haluaisin karviaispensaankin.
  • Nauroin äsken katketakseni kun toi mun suuri, karvainen tuhoeläin löysi mun orvokki-istutukset (jotka oon sijoittanut puolivarjoon sellasen ikean istutuspöydän alahyllylle) ja alkoi mussuttaa sieltä kukkasia silmät loistaen. Välillä haukkaisu pensaskrassipuskasta, sitten taas orvokkien pariin. Kaniinin oma buffet! Onneksi sen turpa ei yllä ihan kaikkiin kukkiin, nyt meni vain muutama lehti ja kukinto. Ei tuolle möhkölle osaa olla vihainenkaan.

    Oon siis ihan varta vasten pyrkinyt valitsemaan parvekkeelle sellaisia kukkia, jotka sopii syötäväksi, koska arvasin jo etukäteen että ihan varmasti toi kani iskee hampaansa mun istutuksiin ennemmin tai myöhemmin.
    Viimeisin muokkaus käyttäjältä Sonic The Hedgehog; 24-05-17 klo 11:45.
  • Nauroin äsken katketakseni kun toi mun suuri, karvainen tuhoeläin löysi mun orvokki-istutukset (jotka oon sijoittanut puolivarjoon sellasen ikean istutuspöydän alahyllylle) ja alkoi mussuttaa sieltä kukkasia silmät loistaen. Välillä haukkaisu pensaskrassipuskasta, sitten taas orvokkien pariin. Kaniinin oma buffet! Onneksi sen turpa ei yllä ihan kaikkiin kukkiin, nyt meni vain muutama lehti ja kukinto. Ei tuolle möhkölle osaa olla vihainenkaan.

    Oon siis ihan varta vasten pyrkinyt valitsemaan parvekkeelle sellaisia kukkia, jotka sopii syötäväksi, koska arvasin jo etukäteen että ihan varmasti toi kani iskee hampaansa mun istutuksiin ennemmin tai myöhemmin.
  • Yhellä tutulla karkas iso etana terraariosta, söi salaatin taimet ikkunalta ja meni kylpemään koiran vesikuppiin. Omistajaa kans lähinnä nauratti.

    Lisäksi reissu oli niin rankka että etana nukkui putkeen pari seuraavaa päivää.
    Tällä hetkellä aktiivisina mm.:
    Pieni Olivia, Pikkunannu, Jäätyvä tyttö
    Teinit Noora, ​Turkoosi, Emilia, Muskeli
    Aikuiset Pahvinannu, Yrjö

    Tällä värillä kirjoitan moderaattorina.

    Turvallisuusäänestys - osallistu!

    Blogi
  • Yhellä tutulla karkas iso etana terraariosta, söi salaatin taimet ikkunalta ja meni kylpemään koiran vesikuppiin. Omistajaa kans lähinnä nauratti.

    Lisäksi reissu oli niin rankka että etana nukkui putkeen pari seuraavaa päivää.
    Tällä hetkellä aktiivisina mm.:
    Pieni Olivia, Pikkunannu, Jäätyvä tyttö
    Teinit Noora, ​Turkoosi, Emilia, Muskeli
    Aikuiset Pahvinannu, Yrjö

    Tällä värillä kirjoitan moderaattorina.

    Turvallisuusäänestys - osallistu!

    Blogi
  • Quote Originally Posted by Mekaikkiminä View Post
    Kettukarkki minäkin aion kasvattaa nauriita! Kirjoissa ne maistuu aina hyvälle, jos tiedätte mitä tarkoitan. Kuolasin lapsena Laura Ingalls Wilderin kirjoille kun niissä kuvailtiin ruokavarastoja. Tosin niissä ei ollut nauriita, mutta Seitsemässä veljeksessä taisi ollakin. Illalla en saa unta kun olen lukenut puutarhakirjoja ja mieleni tekee maistaa lehtikaalia. En ole koskaan syönyt sitä.

    Minun tekee hirveästi mieli myös paprikoita, vaikka en oikeastaan pidä niistä yhtään. Ja tuoretta chiliä! Siitä huolimatta että en pysty oikeastaan syömäänkään sitä Mutta tämä viljelyvillitys on jotenkin niin ihanaa. Haluaisin karviaispensaankin.
    Ensin kasvatetaan kasvi ja sitten iskee halu syödä se. Pidän tästä järjestyksestä.
  • Quote Originally Posted by Mekaikkiminä View Post
    Kettukarkki minäkin aion kasvattaa nauriita! Kirjoissa ne maistuu aina hyvälle, jos tiedätte mitä tarkoitan. Kuolasin lapsena Laura Ingalls Wilderin kirjoille kun niissä kuvailtiin ruokavarastoja. Tosin niissä ei ollut nauriita, mutta Seitsemässä veljeksessä taisi ollakin. Illalla en saa unta kun olen lukenut puutarhakirjoja ja mieleni tekee maistaa lehtikaalia. En ole koskaan syönyt sitä.

    Minun tekee hirveästi mieli myös paprikoita, vaikka en oikeastaan pidä niistä yhtään. Ja tuoretta chiliä! Siitä huolimatta että en pysty oikeastaan syömäänkään sitä Mutta tämä viljelyvillitys on jotenkin niin ihanaa. Haluaisin karviaispensaankin.
    Ensin kasvatetaan kasvi ja sitten iskee halu syödä se. Pidän tästä järjestyksestä.
  • Tänään me vihdoin käytiin ostamassa multaa, turvetta, kalkkia yms, loput siemenet ja muutamat taimet. Käytiin vähän kuokkimassa maata ekaa kertaa. Mulla oli hirveä kriisi et voidaanko pitää se palsta mitä saatiin kun sitä varjosti neljä isoa mäntyä, mut tänään totesin et vielä yhden jälkeen se on melkein täysin auringossa ja saa se vähän ilta-aurinkoakin. Jotenkin ensin musta tuntui et kaikki menee nyt pilalle mut ehkä se voi ollakin ihan kelpo palsta. Ai niin mä puhuin tästä täällä jo... Mut mulla meni hetki päästä omasta huolesta yli, todeta et tilanne on parempi kun luulin ja et päätin pelata niillä korteilla mitä jaetaan. Tehdään parhaamme tällä. Nyt mulla on sellainen hyvä innostunut olo, kokeillaan. Kyllä siitä varmaan hyvä tulee. Tein hienon suunnitelman penkeistä (tai siis ainakin viis mut vasta vika kelpas tohon palstalle) kumppanuuskasvien ja kasvien erilaisten valontarpeiden mukaan ja oon tyytyväinen itteeni. Tosin meidän kuokka hajoo käsiin enkä löydä mistään hyvää vanhanajan kuokkaa. Mutta näillä mennään. :) Otan opiksi viime kerran mokista, niitä olikin runsaasti. Mut sit tajusin et elämä on oppimista eikä haittaa jos mokaa, nyt tehdään taas paremmin. Annan kasvulle mahdollisuuden. Ja irroitan ennakkoluuloista. Voin jopa tänä vuonna oikeasti yrittää opetella syömään nauriita ja papuja. :)

    Mekaikkiminä, me ostettiin myös nauriita! Kauniita pinkki-valkoisia tai muuten vaan kirjavia kaskinauriita. Oijoi. Sitten kokeilen ensimmäistä kertaa myös mangoldia, mitähän siitä osais kokata?

    Mulla on hyvä fiilis tästä. Kasvimaa on tosi jees. Toivottavasti siitä tulee hyvä. Joskin aika boheemi, oltiin niin väsyneitä et kaikki polut meni ihan kieroon. Mut kaipa kasvimaa tekijänsä näköinen...
    Minttu 8v, Murunen 8v. Enni 2v, Pikkuinen Eevi 4v, Magdalena 5v, Maria 11v.
    Myrsky 5v., Hissu
    Näkymätön tyttö, Haaveilija 15v, Prinsessa 15v., Linda 17v, Inka, Satu, Supergirl
    RR, Valo, Älli
    Kaaos
    + paljon muita. Aikuinen n. 30v.


    Blogi: Nurinkurintyttö ja sirpalemieli
  • Tänään me vihdoin käytiin ostamassa multaa, turvetta, kalkkia yms, loput siemenet ja muutamat taimet. Käytiin vähän kuokkimassa maata ekaa kertaa. Mulla oli hirveä kriisi et voidaanko pitää se palsta mitä saatiin kun sitä varjosti neljä isoa mäntyä, mut tänään totesin et vielä yhden jälkeen se on melkein täysin auringossa ja saa se vähän ilta-aurinkoakin. Jotenkin ensin musta tuntui et kaikki menee nyt pilalle mut ehkä se voi ollakin ihan kelpo palsta. Ai niin mä puhuin tästä täällä jo... Mut mulla meni hetki päästä omasta huolesta yli, todeta et tilanne on parempi kun luulin ja et päätin pelata niillä korteilla mitä jaetaan. Tehdään parhaamme tällä. Nyt mulla on sellainen hyvä innostunut olo, kokeillaan. Kyllä siitä varmaan hyvä tulee. Tein hienon suunnitelman penkeistä (tai siis ainakin viis mut vasta vika kelpas tohon palstalle) kumppanuuskasvien ja kasvien erilaisten valontarpeiden mukaan ja oon tyytyväinen itteeni. Tosin meidän kuokka hajoo käsiin enkä löydä mistään hyvää vanhanajan kuokkaa. Mutta näillä mennään. :) Otan opiksi viime kerran mokista, niitä olikin runsaasti. Mut sit tajusin et elämä on oppimista eikä haittaa jos mokaa, nyt tehdään taas paremmin. Annan kasvulle mahdollisuuden. Ja irroitan ennakkoluuloista. Voin jopa tänä vuonna oikeasti yrittää opetella syömään nauriita ja papuja. :)

    Mekaikkiminä, me ostettiin myös nauriita! Kauniita pinkki-valkoisia tai muuten vaan kirjavia kaskinauriita. Oijoi. Sitten kokeilen ensimmäistä kertaa myös mangoldia, mitähän siitä osais kokata?

    Mulla on hyvä fiilis tästä. Kasvimaa on tosi jees. Toivottavasti siitä tulee hyvä. Joskin aika boheemi, oltiin niin väsyneitä et kaikki polut meni ihan kieroon. Mut kaipa kasvimaa tekijänsä näköinen...
    Minttu 8v, Murunen 8v. Enni 2v, Pikkuinen Eevi 4v, Magdalena 5v, Maria 11v.
    Myrsky 5v., Hissu
    Näkymätön tyttö, Haaveilija 15v, Prinsessa 15v., Linda 17v, Inka, Satu, Supergirl
    RR, Valo, Älli
    Kaaos
    + paljon muita. Aikuinen n. 30v.


    Blogi: Nurinkurintyttö ja sirpalemieli
  • Jee kettukarkki! Tässä vielä lisää aurinkoa teidän kasveille:

    Hehkutan taas niitä härkäpapuja. Ne itää jo 5-asteisessa maassa, viihtyy varjossa ja viileässä ja kasvaa ihan mahdotonta vauhtia. Ja koska ne on virnakasveja eikä varsinaisia papuja, niitä ei tarvii keittää ennen syömistä. Ja niiden kukat on niiiiin nättejä! Mulla kasvaa täällä tällä hetkellä seitsemän pavunvartta ja toivon, että toi kahdeksas nousee mullasta lähipäivinä.

    Raahasin eilen 50 litraa multaa bussilla kaupasta kotiin. Oli muuten suhteellisen painava säkki. Oon aika sitkee sissi vaikka itse sanonkin! Sain osan herneistä lopulliselle kasvupaikalleen, vielä tarvii muutamaa tainta vähän totutella ulkoilmaan ennen kuin ne voi istuttaa edellisten viereen. Tajusin eilen että oon istuttanut tomaatit aivan liian aikaisin ulos ja nyt ne taitaa kitua, mutta jos ne nyt vielä hetken kestäis viileitä öitä... (niillä on muutenkin ongelmia, lehdet on valkoisten nekroositäplien peitossa ja googlettelun perusteella luulen, että kyseessä on raudan tai kaliumin puutos.)

    Jäniseläin söi multa yhden orvokkipuskan aivan kaljuksi eilen. Hupsistakeikkaa. Tungin pupun parvekkeelle siksi aikaa, kun siivosin sen häkin, enkä tullut ajatelleeksi että orvokin kukinnot on nykyään sen suurta herkkua. Toisaalta musta on jotenkin hirmu söpöä, että toi syö nimenomaan niitä kukkasia. Mulle tulee niistä mieleen, että nehän on sellasta keijukaisten ja prinsessojen ruokaa. Keijukaisten, prinsessojen ja suurten möhkökaniinien.
  • Jee kettukarkki! Tässä vielä lisää aurinkoa teidän kasveille:

    Hehkutan taas niitä härkäpapuja. Ne itää jo 5-asteisessa maassa, viihtyy varjossa ja viileässä ja kasvaa ihan mahdotonta vauhtia. Ja koska ne on virnakasveja eikä varsinaisia papuja, niitä ei tarvii keittää ennen syömistä. Ja niiden kukat on niiiiin nättejä! Mulla kasvaa täällä tällä hetkellä seitsemän pavunvartta ja toivon, että toi kahdeksas nousee mullasta lähipäivinä.

    Raahasin eilen 50 litraa multaa bussilla kaupasta kotiin. Oli muuten suhteellisen painava säkki. Oon aika sitkee sissi vaikka itse sanonkin! Sain osan herneistä lopulliselle kasvupaikalleen, vielä tarvii muutamaa tainta vähän totutella ulkoilmaan ennen kuin ne voi istuttaa edellisten viereen. Tajusin eilen että oon istuttanut tomaatit aivan liian aikaisin ulos ja nyt ne taitaa kitua, mutta jos ne nyt vielä hetken kestäis viileitä öitä... (niillä on muutenkin ongelmia, lehdet on valkoisten nekroositäplien peitossa ja googlettelun perusteella luulen, että kyseessä on raudan tai kaliumin puutos.)

    Jäniseläin söi multa yhden orvokkipuskan aivan kaljuksi eilen. Hupsistakeikkaa. Tungin pupun parvekkeelle siksi aikaa, kun siivosin sen häkin, enkä tullut ajatelleeksi että orvokin kukinnot on nykyään sen suurta herkkua. Toisaalta musta on jotenkin hirmu söpöä, että toi syö nimenomaan niitä kukkasia. Mulle tulee niistä mieleen, että nehän on sellasta keijukaisten ja prinsessojen ruokaa. Keijukaisten, prinsessojen ja suurten möhkökaniinien.
  • Heippa, osaan niin harvoin mitään tänne kirjoittaa. Puutarha on myös minulle erittäin tärkeä terapiakeino, mutten kyllä osaa vielä kasvattaa mitään syötävää siellä kasvimaalla. Hienoa, että teillä muilla on sellaisia Vinkki, jonka haluaisin kuitenkin jakaa, liittyy kirvojen torjuntaan... Omassa puutarhassani iski viime kesänä kirvaepidemia ja en tiennyt mitenpäin olisin ollut. Aineita en osannut käyttää ja en edes tiedä mitä pitäisi käyttää. Keksin eräänä päivänä kerätä leppäkerttuja rei'itettyyn rasiaan ja vein ne puutarhaani ja asettelin niille kukille erityisesti, joissa kirvoja oli paljon.. parin päivän päästä ei ollut kirvoja, ja leppäkertutkin olivat lähteneet seuraaviin seikkailuihin. Aurinkoa kaikkien puutarhoille
    "The closest way to our inner self goes around the world" - Hermann von Keyserling-
  • Heippa, osaan niin harvoin mitään tänne kirjoittaa. Puutarha on myös minulle erittäin tärkeä terapiakeino, mutten kyllä osaa vielä kasvattaa mitään syötävää siellä kasvimaalla. Hienoa, että teillä muilla on sellaisia Vinkki, jonka haluaisin kuitenkin jakaa, liittyy kirvojen torjuntaan... Omassa puutarhassani iski viime kesänä kirvaepidemia ja en tiennyt mitenpäin olisin ollut. Aineita en osannut käyttää ja en edes tiedä mitä pitäisi käyttää. Keksin eräänä päivänä kerätä leppäkerttuja rei'itettyyn rasiaan ja vein ne puutarhaani ja asettelin niille kukille erityisesti, joissa kirvoja oli paljon.. parin päivän päästä ei ollut kirvoja, ja leppäkertutkin olivat lähteneet seuraaviin seikkailuihin. Aurinkoa kaikkien puutarhoille
    "The closest way to our inner self goes around the world" - Hermann von Keyserling-

Pikavastaus

Jos olet jo foorumin jäsen, muistathan kirjautua sisään ennen postausta!

Mikä kuukausi tulee viidennen kuukauden jälkeen?