• Määrittämätön dissosiaatiohäiriö?

    Nyt mun on pakko kertoo tähän oma kokemus omasta elämästä.Mulla on todettu nuorempana määrittämätön dissosiaatiohäiriö. Oon saanu ammattiapua sairauteen kun se todettiin. Mun mielestä määrittämätön dissosiaatiohäiriö ei kuvaa sitä millasii oiireita mulla on. Mut sellasen diagnoosin sain. Yleensä dissosiaatiohäiriötä sairastavilla on muita oireita, mitä nyt olen netistä lukenu. En mitenkää löydä yhtälöllisyyksiä oman diagnoosin ja omien ongelmien välillä. Itsellä on kyllä toinen persoona, joka on mukana päivittäin, mut pystyn hallitsemaan sitä niin että ainoastaan sopivalla hetkellä voin antaa tälle luvan tulla esiin. Yleensä annan tän toisen persoonan tulla esiin yöllä tai kun oon yksin. Arjessa tää toinen persoona on joka päivä mukana ja ajatustasolla voin kommunikoida tän kans. Kukaan sukulaisista tai kavereista ei tiedä tai huomaa että sairastan tätä, koska sitä ei vaan huomaa. Pystyn kontrolloimaan tätä niin hyvin, ettei sitä ole haittaa normaalissa arjessa. Jotenkin nautin tästä myös koska saan mielihyvää siitä kun saan päästää tän toisen persoonan ulos. Tää toinen persoona on aivan erilainen, kun mä itse. Vähän niin ku ”likainen minä”. Ehkä se on se juttu mikä kiehtoo mua. Itse oon reilu parikymppinen opiskeleva/työssä käyvä muija joka asuu kimppakämpässä toisen naispuolisen kans. Seksuaalinen suuntautuminen on naisiin kohdistuva, eli oon lesbo. Halusin kimppakämpän naisen kans koska tää mun toinen persoona pitää kans naisista paljon. Ja nyt pystyn toteuttamaan tän toisen persoonan fantasioita tätä kautta. Tällä mun toisella persoonalla on hyvin ”likanen” mieli, toisin kun mitä mulla itsellä. Ymmärrätte varmaan mitä tarkotan. Nuorempana mulla ei ollu kavereita, olin yksinäinen ja masentunu siitä. Kärsin myös skitsofreniasta teininä. Oon sen jälkee käyny läpi isoja traumaattisia kokemuksia. Uskon että osa syy tähän on näistä johtuvia. Sain niihin ammattiapua sillon, mut lopetin ne koska koen että ei ole hyötyä. Sitten myöhemmin alko toinen vaihe. Huomasin että kertomalla eri tarinoita uusille kavereille oli hauskaa. Aloin valehtelemaan itsestäni asioita eri ihmisille. Aloin chateissa esiintymään eri henkilöinä ja keksin tarinoita. Teen sitä edelleen kun oon yksin. Jossain vaiheessa huomasin et olis helpompi valita yks persoona mun lisäks niin homma pysyy hanskassa. Nyt mulla on niin et kaverit tuntee mut omana itsenä osittain. Osaan jotenki bongaa ihmisistä ne sellaset heikot/helpot joista voi olla mulle ja mun toiselle persoonalle hyötyy. Siks lähestyn näitä tämän kaltaisia ihmisiä. Löysin koulusta uuden kaverin, joka vaikutti aluks aralta ja helpolta kohteelta. Ja niin se olikin helppo kun päätin tutustua lähemmin. Tää mun toinen persoona on ihastunu siihen, vaik mä ite en tykkää heikoista ihmisistä. Mut nautin kun saan ruokkii tätä toista persoonaa näillä helpoilla yksinkertaisilla tyypeillä. Oon saanu tän uuden ”kaverin” luottaa muhun täysin ja ollaan paljon yhdessä. Ollaan nyt vietetty öitä yhdessä koska se eros sen miehestä vähän aikaa sit. Sain ison nautinnon kun tää eros ja sain tän muijan itselleni ja mun toiselle persoonalle käyttöön. Nyt vaan odotan että tää muija saa oman asunnon ja voin alkaa viettää aikaa sen kans siellä. Koska nyt oon saanu sen luottamuksen ja se on turvautunu muhun täysin. Ja tällä mun toisella persoonalla on joku pakkomielle tähän. Oon sen paras kaveri ja aion käyttää sitä hyväks tässä tilanteessa koska toinen persoona käskee mun tehä niin. Nautin siitä kun voin auttaa tätä toista persoonaa saamaan sen nautinnon. Itse saan jotain nautintoo taas kun huomaan että joku heikko ja epätoivonen uskoutuu muhun ja pystyn antamaan sen ”väärän kuvan” itsestäni. Oon sillon onnistunu vedättää hyväuskoista luuseria. Mä saan siitä onnistumisen tunteesta mielihyvää kun onnistun näyttelemään toista kun mitä oon. Kai se on sairaus sekin. Aikasemmin mun toinen persoona oli ihastunu mun kämppikseen, mut nyt tähän uuteen. Oon normaalisti osittain oma minä näitten läheisten frendien kans, mut samalla osaan etsiä heikot puolet niistä ja saan ne sitä kautta uskoutumaan ja lähemmäks että voin toteuttaa sen mitä tää toinen persoona haluu. En tietenkää pysty olemaa täysin oma itseni koska muuten en onnistuis. Tuskin pystyn koskaan olemaan oma itseni enää. Oon itse enemmän määrätietonen ja periksi antamaton. Sen takia mua ei vois enempää tai vähempää kiinnostaa heikot epävarmat luuserit. Esitän vaan että kiinnostaa vaik todellisuus on ihan jotain muuta. Saan siitä kans jonkun tyyppistä nautintoo kun muilla menee huonosti ja ne avautuu niistä. Mut ne on myös helppoja kohteita mun toiselle persoonalle. Siks bongailen vaan sen tyylisiä ihmisiä. Näistä saan parhaimman hyödyn irti. Se mitä tarkotan hyödyllä on että pystyn esim olemaan näitten kans yöllä kun päästän tän toisen persoonan vapaaks. Tää toinen persoona nauttii kun saa katsella kun ne nukkuu, voi ottaa kuvia, voi hakea näitten vaatteita ”lainaks”, tai jotain muuta kivaa mitä keksii. Samalla voi hyväillä itseään ja saa siitä tyydytystä. Kun oon yksin voin päästää tän vapaaks. Sillon se tykkää katoo kuvia mun frendeistä kun ne nukkuu, nuuhkia vaatteita mitä on ”lainannu” niiltä yöllä. Samalla se hyväilee ja tyydyttää itseään. Monen mielestä varmaan sairasta miten likanen toinen persoona mulla on. Itsellä tulee sen jälkee morkkis kun tää toinen persoona taas tehny näin. Mut silti siinä kiehtoo joku kun annan sen tulla esille ja autan sitä löytämään näitä ”uhreja”. Käyn myös paljon deitti/keskustelupalstoilla etsimässä uusia ”frendejä” tälle toiselle persoonalle. Käytän aina eri nimimerkkejä ja eri tarinoita itsestäni. Oon muutamia tapaillu ihan vaa seksin merkeis ja oon pari vakkaria löytäny kans sen kautta. Ja sillon tää toinen persoona on se joka on esillä kun puhutaan fyysisestä seksistä vieraan kans. Eniten nautin kun kukaan ei osaa arvata millaista elämää oikeesti elän, vaan annan ihan toisen kuvan itsestäni. Ja olen todella hyvä siinä.Sellanen story mulla. En usko että dissosiaatiohäiriöiset on ihan tämän tyylisiä ihmisiä mut näin joku viisas lääketieteen ihminen väitti. Välil on helvetin rankkaa, mut toisaalta nautin itsekin. Siksi lopetin terapian koska koen että näin on elämässä sisältöö.Tuskin on muilla dissosiaatiohäiriöstä kärsivillä tämän tyylisiä juttuja. En ainakaan ole lukenu tai kuullu. Silti uskon, etten ole ainoo tässä maailmassa jolla on likanen toinen minä. Jos on muita nii saa ihmees kommaa jotain vaik ei diagnoosi olis sama ku mulla. Mielelläni kuulisin myös minkä diagnoosin oot saanu jos on vastaavia oireita kun mulla. Tai sit kärsin vaan monesta eri sairaudesta.Sori jos oli järkkyy luettavaa jollekin. PS. Nyt en haluu kuulla mitään et likanen pervo äijä kirjottelee juttuja!
  • Nyt mun on pakko kertoo tähän oma kokemus omasta elämästä.Mulla on todettu nuorempana määrittämätön dissosiaatiohäiriö. Oon saanu ammattiapua sairauteen kun se todettiin. Mun mielestä määrittämätön dissosiaatiohäiriö ei kuvaa sitä millasii oiireita mulla on. Mut sellasen diagnoosin sain. Yleensä dissosiaatiohäiriötä sairastavilla on muita oireita, mitä nyt olen netistä lukenu. En mitenkää löydä yhtälöllisyyksiä oman diagnoosin ja omien ongelmien välillä. Itsellä on kyllä toinen persoona, joka on mukana päivittäin, mut pystyn hallitsemaan sitä niin että ainoastaan sopivalla hetkellä voin antaa tälle luvan tulla esiin. Yleensä annan tän toisen persoonan tulla esiin yöllä tai kun oon yksin. Arjessa tää toinen persoona on joka päivä mukana ja ajatustasolla voin kommunikoida tän kans. Kukaan sukulaisista tai kavereista ei tiedä tai huomaa että sairastan tätä, koska sitä ei vaan huomaa. Pystyn kontrolloimaan tätä niin hyvin, ettei sitä ole haittaa normaalissa arjessa. Jotenkin nautin tästä myös koska saan mielihyvää siitä kun saan päästää tän toisen persoonan ulos. Tää toinen persoona on aivan erilainen, kun mä itse. Vähän niin ku ”likainen minä”. Ehkä se on se juttu mikä kiehtoo mua. Itse oon reilu parikymppinen opiskeleva/työssä käyvä muija joka asuu kimppakämpässä toisen naispuolisen kans. Seksuaalinen suuntautuminen on naisiin kohdistuva, eli oon lesbo. Halusin kimppakämpän naisen kans koska tää mun toinen persoona pitää kans naisista paljon. Ja nyt pystyn toteuttamaan tän toisen persoonan fantasioita tätä kautta. Tällä mun toisella persoonalla on hyvin ”likanen” mieli, toisin kun mitä mulla itsellä. Ymmärrätte varmaan mitä tarkotan. Nuorempana mulla ei ollu kavereita, olin yksinäinen ja masentunu siitä. Kärsin myös skitsofreniasta teininä. Oon sen jälkee käyny läpi isoja traumaattisia kokemuksia. Uskon että osa syy tähän on näistä johtuvia. Sain niihin ammattiapua sillon, mut lopetin ne koska koen että ei ole hyötyä. Sitten myöhemmin alko toinen vaihe. Huomasin että kertomalla eri tarinoita uusille kavereille oli hauskaa. Aloin valehtelemaan itsestäni asioita eri ihmisille. Aloin chateissa esiintymään eri henkilöinä ja keksin tarinoita. Teen sitä edelleen kun oon yksin. Jossain vaiheessa huomasin et olis helpompi valita yks persoona mun lisäks niin homma pysyy hanskassa. Nyt mulla on niin et kaverit tuntee mut omana itsenä osittain. Osaan jotenki bongaa ihmisistä ne sellaset heikot/helpot joista voi olla mulle ja mun toiselle persoonalle hyötyy. Siks lähestyn näitä tämän kaltaisia ihmisiä. Löysin koulusta uuden kaverin, joka vaikutti aluks aralta ja helpolta kohteelta. Ja niin se olikin helppo kun päätin tutustua lähemmin. Tää mun toinen persoona on ihastunu siihen, vaik mä ite en tykkää heikoista ihmisistä. Mut nautin kun saan ruokkii tätä toista persoonaa näillä helpoilla yksinkertaisilla tyypeillä. Oon saanu tän uuden ”kaverin” luottaa muhun täysin ja ollaan paljon yhdessä. Ollaan nyt vietetty öitä yhdessä koska se eros sen miehestä vähän aikaa sit. Sain ison nautinnon kun tää eros ja sain tän muijan itselleni ja mun toiselle persoonalle käyttöön. Nyt vaan odotan että tää muija saa oman asunnon ja voin alkaa viettää aikaa sen kans siellä. Koska nyt oon saanu sen luottamuksen ja se on turvautunu muhun täysin. Ja tällä mun toisella persoonalla on joku pakkomielle tähän. Oon sen paras kaveri ja aion käyttää sitä hyväks tässä tilanteessa koska toinen persoona käskee mun tehä niin. Nautin siitä kun voin auttaa tätä toista persoonaa saamaan sen nautinnon. Itse saan jotain nautintoo taas kun huomaan että joku heikko ja epätoivonen uskoutuu muhun ja pystyn antamaan sen ”väärän kuvan” itsestäni. Oon sillon onnistunu vedättää hyväuskoista luuseria. Mä saan siitä onnistumisen tunteesta mielihyvää kun onnistun näyttelemään toista kun mitä oon. Kai se on sairaus sekin. Aikasemmin mun toinen persoona oli ihastunu mun kämppikseen, mut nyt tähän uuteen. Oon normaalisti osittain oma minä näitten läheisten frendien kans, mut samalla osaan etsiä heikot puolet niistä ja saan ne sitä kautta uskoutumaan ja lähemmäks että voin toteuttaa sen mitä tää toinen persoona haluu. En tietenkää pysty olemaa täysin oma itseni koska muuten en onnistuis. Tuskin pystyn koskaan olemaan oma itseni enää. Oon itse enemmän määrätietonen ja periksi antamaton. Sen takia mua ei vois enempää tai vähempää kiinnostaa heikot epävarmat luuserit. Esitän vaan että kiinnostaa vaik todellisuus on ihan jotain muuta. Saan siitä kans jonkun tyyppistä nautintoo kun muilla menee huonosti ja ne avautuu niistä. Mut ne on myös helppoja kohteita mun toiselle persoonalle. Siks bongailen vaan sen tyylisiä ihmisiä. Näistä saan parhaimman hyödyn irti. Se mitä tarkotan hyödyllä on että pystyn esim olemaan näitten kans yöllä kun päästän tän toisen persoonan vapaaks. Tää toinen persoona nauttii kun saa katsella kun ne nukkuu, voi ottaa kuvia, voi hakea näitten vaatteita ”lainaks”, tai jotain muuta kivaa mitä keksii. Samalla voi hyväillä itseään ja saa siitä tyydytystä. Kun oon yksin voin päästää tän vapaaks. Sillon se tykkää katoo kuvia mun frendeistä kun ne nukkuu, nuuhkia vaatteita mitä on ”lainannu” niiltä yöllä. Samalla se hyväilee ja tyydyttää itseään. Monen mielestä varmaan sairasta miten likanen toinen persoona mulla on. Itsellä tulee sen jälkee morkkis kun tää toinen persoona taas tehny näin. Mut silti siinä kiehtoo joku kun annan sen tulla esille ja autan sitä löytämään näitä ”uhreja”. Käyn myös paljon deitti/keskustelupalstoilla etsimässä uusia ”frendejä” tälle toiselle persoonalle. Käytän aina eri nimimerkkejä ja eri tarinoita itsestäni. Oon muutamia tapaillu ihan vaa seksin merkeis ja oon pari vakkaria löytäny kans sen kautta. Ja sillon tää toinen persoona on se joka on esillä kun puhutaan fyysisestä seksistä vieraan kans. Eniten nautin kun kukaan ei osaa arvata millaista elämää oikeesti elän, vaan annan ihan toisen kuvan itsestäni. Ja olen todella hyvä siinä.Sellanen story mulla. En usko että dissosiaatiohäiriöiset on ihan tämän tyylisiä ihmisiä mut näin joku viisas lääketieteen ihminen väitti. Välil on helvetin rankkaa, mut toisaalta nautin itsekin. Siksi lopetin terapian koska koen että näin on elämässä sisältöö.Tuskin on muilla dissosiaatiohäiriöstä kärsivillä tämän tyylisiä juttuja. En ainakaan ole lukenu tai kuullu. Silti uskon, etten ole ainoo tässä maailmassa jolla on likanen toinen minä. Jos on muita nii saa ihmees kommaa jotain vaik ei diagnoosi olis sama ku mulla. Mielelläni kuulisin myös minkä diagnoosin oot saanu jos on vastaavia oireita kun mulla. Tai sit kärsin vaan monesta eri sairaudesta.Sori jos oli järkkyy luettavaa jollekin. PS. Nyt en haluu kuulla mitään et likanen pervo äijä kirjottelee juttuja!
  • Dissosiaatiohäiriö on siitä hankala juttu, että usein vasta dissosiaatiohäiriön hoitoon perehtyneen terapeutin avulla tulee tietoiseksi dissosioituneista osista ja niiden toiminnasta. Minä olin vuosia terapiassa ilman, että tiesin osistani juuri mitään. Nyt kun olen traumapsykoterapiassa terapeutilla, joka tuntee hyvin dissosiaation, olen tullut osista tietoiseksi ja ne on alkaneet nousta pintaan. Sitä kautta niitä päästään työstämään. Sehän voi olla, että sinullakin siellä alla on muutakin, mikä nyt näyttäytyy noin kuin koet.
  • Dissosiaatiohäiriö on siitä hankala juttu, että usein vasta dissosiaatiohäiriön hoitoon perehtyneen terapeutin avulla tulee tietoiseksi dissosioituneista osista ja niiden toiminnasta. Minä olin vuosia terapiassa ilman, että tiesin osistani juuri mitään. Nyt kun olen traumapsykoterapiassa terapeutilla, joka tuntee hyvin dissosiaation, olen tullut osista tietoiseksi ja ne on alkaneet nousta pintaan. Sitä kautta niitä päästään työstämään. Sehän voi olla, että sinullakin siellä alla on muutakin, mikä nyt näyttäytyy noin kuin koet.
  • Dissosiaatio voi näyttäytyä tosi monessa eri muodossa. Yhteisenä tekijänä on jonkin tasoinen erillisyys kokemuksissa ja minuudessa. Joskus myös jokin tila tai tapa toimia voi tuntua hyvältä tai normaalilta. Silloin jää kuitenkin auki kysymys siitä voisiko olla jotain parempaakin. Dissosiatiivisiin osiin liittyy usein jotain mielikuvia eikä ole täysin tavatonta nähdä jotain osaa "pahana" tai "likaisena". Joskus ne myös ovat kuin peilikuvia siitä ihmisestä joka itseä satutti. Toipumisessa tärkeää on kuitenkin katsoa kaikkia osia vähän lähempää ja ymmärtää mitä varten ne ovat olemassa. Joskus ensimmäinen mielikuva on väärä. Osien välille voi myös muodostua kaikennäköisiä dynamiikkoja. Tärkeää on kommunikoida ja myös tietää milloin asettaa toiselle osalle rajoja.
    Meitsi ja ~20 muuta. Olen osissa mutta en rikki. Elämästäni ei vain voinut selvitä yhtenä kappaleena.
  • Dissosiaatio voi näyttäytyä tosi monessa eri muodossa. Yhteisenä tekijänä on jonkin tasoinen erillisyys kokemuksissa ja minuudessa. Joskus myös jokin tila tai tapa toimia voi tuntua hyvältä tai normaalilta. Silloin jää kuitenkin auki kysymys siitä voisiko olla jotain parempaakin. Dissosiatiivisiin osiin liittyy usein jotain mielikuvia eikä ole täysin tavatonta nähdä jotain osaa "pahana" tai "likaisena". Joskus ne myös ovat kuin peilikuvia siitä ihmisestä joka itseä satutti. Toipumisessa tärkeää on kuitenkin katsoa kaikkia osia vähän lähempää ja ymmärtää mitä varten ne ovat olemassa. Joskus ensimmäinen mielikuva on väärä. Osien välille voi myös muodostua kaikennäköisiä dynamiikkoja. Tärkeää on kommunikoida ja myös tietää milloin asettaa toiselle osalle rajoja.
    Meitsi ja ~20 muuta. Olen osissa mutta en rikki. Elämästäni ei vain voinut selvitä yhtenä kappaleena.

Pikavastaus

Jos olet jo foorumin jäsen, muistathan kirjautua sisään ennen postausta!

Mikä kuukausi tulee viidennen kuukauden jälkeen?