• Naisten miehiin/isiin kohdistama väkivalta

    Perustan tämän Naisten miehiin/isiin kohdistama väkivalta -keskusteluketjun, mutta en nyt jaksa muuta kuin linkittää Google-hakuun Naisten miehiin/isiin kohdistama väkivalta -hakusanoilla https://www.google.com/search?hl=en&....0.rgbj0rZ7Wu4, josta löytyy mm. sellainen tieto, että Suomessa miehet kuolevat naisten suorittaman lähisuhdeväkivallan seurauksena useammin kuin naiset miesten suorittaman lähisuhdeväkivallan seurauksena.
    Insesti ja yhteisö
    Lääketieteellinen aikakauskirja Duodecim 1992;108(3):280 Esko Varilo ja Leena Linna:

    " " - Vanhempien kanssa työskennellyt sosiaalityöntekijä kysyi, eikö insestilasta "saisi antaa edes jouluksi kotiin"–ikään kuin lapsen kannalta jouluna tapahtuva insesti olisi mukavampaa kuin arkipäivinä tapahtuva." "

    http://www.duodecimlehti.fi/lehti/1992/3/duo20056
  • Perustan tämän Naisten miehiin/isiin kohdistama väkivalta -keskusteluketjun, mutta en nyt jaksa muuta kuin linkittää Google-hakuun Naisten miehiin/isiin kohdistama väkivalta -hakusanoilla https://www.google.com/search?hl=en&....0.rgbj0rZ7Wu4, josta löytyy mm. sellainen tieto, että Suomessa miehet kuolevat naisten suorittaman lähisuhdeväkivallan seurauksena useammin kuin naiset miesten suorittaman lähisuhdeväkivallan seurauksena.
    Insesti ja yhteisö
    Lääketieteellinen aikakauskirja Duodecim 1992;108(3):280 Esko Varilo ja Leena Linna:

    " " - Vanhempien kanssa työskennellyt sosiaalityöntekijä kysyi, eikö insestilasta "saisi antaa edes jouluksi kotiin"–ikään kuin lapsen kannalta jouluna tapahtuva insesti olisi mukavampaa kuin arkipäivinä tapahtuva." "

    http://www.duodecimlehti.fi/lehti/1992/3/duo20056
  • ”SITÄ ON NIIN SIINÄ LIISTERISSÄ KII”
    Miesten kokemuksia naisten tekemästä parisuhdeväkivallasta narratiivisesta näkökulmasta

    HELIN-TUOMINEN MARI
    Tampereen yliopisto
    Sosiaalipolitiikan ja sosiaalityön
    laitos
    Sosiaalityön pro gradu-tutkielma
    Marraskuu 2006

    " "
    Tiivistelmä
    Tampereen yliopisto
    Sosiaalipolitiikan ja
    sosiaalityön laitos
    HELIN-TUOMINEN, MARI: ”SITÄ ON N
    IIN SIINÄ LIISTERISSÄ KII” –
    Miesten kokemuksia naisten tekemästä parisuhdeväkivallasta narratiivisesta näkökulmas-ta
    Pro gradu – tutkielma, 92 sivua, 5 liitesivua
    Sosiaalityö
    Marraskuu 2006
    ---------------
    Tutkielman aiheena on avata niitä miesten kokemuksia, jotka ovat eläneet heteroseksuaalisessa suhteessa ja joiden vaimo on tuottanut parisuhdeväkivaltaa. Lähtökohtana on ollut miehen väkivallattomuus parisuhteessa. Tarkastelen tutkimuksessani parisuhdeväkivallan
    verkkoa, miesten kokemuksia parisuhdeväkivallasta ja elämäntilanteiden käännöskohtia sisäisen tarinan muutoksessa. Tutkimukseni aihe on merkityksellinen sen kulttuurisen avaamattomuuden vuoksi. Tämän avaamattomuuden vuoksi näiden miesten tarinat eivät
    tule tunnistetuiksi eivätkä miehet tuetuiksi. Keskeiset käsitteet ovat perheväkivalta, sisäinen tarina ja elämänhallinta.

    Tutkimusaineisto koottiin haastattelemalla kolme miestä henkilökohtaisesti ja yksi sähköpostitse. Miehet olivat eri puolilta Suomea. Kukaan miehistä ei ollut enää parisuhteessa väkivaltaisen puolison kansa. Haastattelut aloitin narratiivisella haastattelulla täydentäen haastattelua lopuksi niiden teemojen osalta mitkä eivät olleet tulleet miesten tarinoissa esille.

    Tutkimusmetodiaan sisältyvät sosiaalinen konstruktionismi ja narratiivisuus. Olen analysoinnissa käyttänyt narratiivisen tutkimuksen eri lukutapoja.

    Miesten tarinat ovat kovasti monin osin yhteneväisiä keskenään ja ne kaikki voi sisällyttää ”Oman vahvuutensa löytäneet” - tarinatyyppiin. Kaikkien miesten kohdalla oli löydettävissä omaa syyllistymistä naisen tekemästä parisuhdeväkivallasta sekä omaa henkistä kasvua tähän tilanteeseen parisuhteessa liittyen. Eroavaisuus tarinatyypin miesten kesken oli se, kolmen miehen kohdalla oli löydettävissä heidän omaan lapsuuteensa liittyviä perheväkivaltakokemuksia, kun taas yksi miehistä ei ollut kohdannut omassa lapsuudessaan perheväkivaltaa.

    Keskeistä tutkimukseni aineistosta oli huomata se, miten asiakkaan subjektiivisen koke-musmaailman ymmärtäminen on sosiaalityössä merkityksellistä. Tämän asiakkaan subjektiivisen kokemusmaailman ymmärtämisen avulla oli mahdollista jäsentää miesten kokemusta perheväkivallasta kokonaisvaltaisesti ja syvällisesti. Ymmärtäen asiakkaan mielen sisäisiä merkityksenantoja voidaan pitkäjänteisemmin tukea asiakkaan selviytymistä.

    Miesten sisäisen elämänhallinnan taito muuttui miesten kohdalla vahvemmaksi elämän käännöskohdan jälkeen.

    Kulttuuriset merkitykset näyttävät miesten tarinoissa nousevan esille siten, että miehenä on vaikeaa tuoda esille perheväkivallan kohteena olemista. Ja toisaalta, kun tällaisen tarinan tuo esille, voidaan se nopeasti valtaväestön ja ammattilaisten toimesta tulla törmätyksi. Isyys ja miehisyys näyttäytyvät sosiaalisissa tarinavaraston tarinoissa äitiydelle ja naiselle alisteisena.

    Miesten kokemukset parisuhteessa parisuhdeväkivallasta olivat heidän käyttämiensä metaforien valossa sitovia ja monella tapaa miehen elämää rajoittavia. Miehet kuvailivat kokemustaan: ”olla liisterissä”, ”oli yhtä helvettiä”, ”kun kerran lähtee mukaan, on enää vaikea päästä irti”. Miesten tarinoissa merkitykset parisuhteessa liittyivät sisäisen elämänhallinnan heikkouksiin (kuten itsetunnon heikkous ja pelko tulla hylätyksi sekä tunnekeskeisten selviytymiskeinojen käyttö), tiedon ja tuen puutteisiin sekä kulttuurisen tarinavaraston mallien vangitsevuuteen.

    Käännöskohta tarjosi mahdollisuuden sisäisen tarinan muutokseen. Käännöskohta liittyi raaistuneeseen perheväkivaltatilanteeseen, miehen mitan täyttymiseen tai vaimon tahtoon erota. Miehet kokivat heitä auttaneiksi asioiksi etäisyyden saamisen, sosiaalisen verkoston tuen, tiedon ja terapian. Käännöskohdan jälkeen miehillä oli uskoa siihen, että huomisessa on toivoa. Jälkeenpäin perhetilannetta miettiessään, miehet näkivät tärkeänä, että vastaavassa tilanteessa oleva mies yrittää nousta tilanteen yläpuolella ja eritellä tilannetta, sekä arvostaa itseään ja tavoittelee väkivallatonta tilannetta. Miehen tulee myös hakea apua kodin ulkopuolelta esim. ammattilaisilta.

    Jatkossa on tarpeen selvittää edelleen naisen tuottaman parisuhdeväkivallan maisemaa miehen ja lasten näkökulmasta tarkastelt
    una. Pahoinpidellyille miehille kohdistettujen tukitoimien kehittäminen ja niiden vaikuttavuuden arviointi on myös merkityksellistä.

    Asiasanat: perheväkivalta, sisäinen tarina, elämänhallinta, sosiaalinen konstruktionismi, narratiivinen tutkimus.
    " "

    https://tampub.uta.fi/bitstream/hand...pdf?sequence=1

    Mitä tarkoittaa sosiaalinen konstruktionismi? Wikipedia vastaa:

    " "
    Sosiaalinen konstruktionismi on yleisnimi erilaisille tutkimussuunnille, joiden taustaoletuksena on tiedon ja käsitteiden sosiaalinen eli yhteisöllinen rakentuminen. Sosiaalinen konstruktionismi tarkastelee sosiaalisen todellisuuden ja merkitysten rakentumista.[1]
    " "

    Tuli niin hienosta sosiaalinen konstruktionismi -termistä mieleeni se, kun ei ole taas kauaa aikaa siitä, kun eräs suomalainen viranomainen sanoi minulle halveksien, että käyttämäni kieli on ala-arvoista, jolloin kysyin, kuten niin monta kertaa olen aiemminkin kysynyt kanssani kommunikoinneilta etnisesti suomalaisilta viranomaisilta, jotka ovat halveksien todenneet kielenkäyttöni ala-arvoiseksi tai asiattomaksi: "Onko etnisesti suomalaisen biologisen kiduttajaäidin tyttövauvaansa kohdistama kiduttaminen ala- vai yläarvoista? Kumpi on ala-arvoisempaa: kielenkäyttöni vai tyttövauvan kiduttaminen?", jolloin ko. etnisesti suomalainen viranomainen vastasi minulle: "En kommentoi.", ja muistaakseni hän lisäsi vielä, että "No nyt keskustelumme menee asiattomaksi!" - kuten minulle on lukemattomia kertoja aikaisemminkin sanottu, kun alan kuvailemaan Suomessa esim. tänään, tässä ja nyt vallitsevaa sosiaalista todellisuutta tällaisen Suomessa kidutettavana olevan etnisesti suomalaisen tyttövauvan sosiaalisesta todellisuudesta käsin. Herkkähipiäisille etnisesti suomalaisille viranomaisille täytyy puhua esim. omista koko elämän ajan kestäneistä ja yhäti vaan jatkuvista eli non-stop -kidutuskokemuksista kaunopuheisesti, nätisti ja ylätyylisesti, vaikka kiduttamalla koko lapsuuden ajan raadeltu tunne-elämä samaan aikaan kuinka heittelehtisi hallitsemattomasti sinne, tänne ja tonne, ja vaikka niin ikään koko lapsuuden ajan kiduttamalla vaurioitetut kognitiiviset kyvyt ja taidot kuinka samaan aikaan pätkisivät ja pätkisivät ja pätkisivät ja pätkisivät, ja vaikka lukemattomista ja loputtomista non-stop -kidutuskokemuksista ja lukemattomista ja loputtomista ajankohtaisista elämänongelmista olisi juuri sillä hetkellä taas jälleen kuinka raskasta ja vaikeaa puhua. Suomessa äärimmäisen sadistisesti non-stop -kidutettavana olevan tyttövauvan sosiaalinen todellisuus on kokemuksellisesti ja hengenvaarallisuusasteella mitattuna verrattavissa esim. Auchwitzin keskitysleirillä äärimmäisen sadistisesti non-stop -kidutettavana eläneen tyttövauvan sosiaaliseen todellisuuteen, jolloin tyttövauvan ajatuksissa ja kokemusmaailmassa ei Auchwitzin keskitysleirikokemuksia kuvaillessa ensisijalla ole se, että 'kuinka saan nämä tyttövauvan non-stop -kidutuskokemukseni, nämä tyttövauvan non-stop -kidutuskärsimykseni ja nämä tyttövauvan non-stop -kidutuskipuni mahdollisimman kaunopuheiseen, nättiin ja ylätyyliseen muotoon, jolla ottaisin mahdollisimman paljon ja mahdollisimman hyvin huomioon näitä tyttövauvan non-stop -kidutuksiani kuuntelevan ja katselevan henkeni ja terveyteni potentiaalisen pelastajan todennäköisen herkkähipiäisyyden?' Eihän tyttövauvat edes osaa puhua minkään - ei edes kolmannen tai neljännen tai viidennensadannenkuudennen - valtakunnan kieltä! - Niin: Suomen valtion perustamalle Nollalinjallekin http://foorumi.traumajadissosiaatio....ght=Nollalinja voi soittaa maailman kaikkien maiden väkivaltaa kokeneet tai/ja kokevat suomea, ruotsia tai englantia puhelimen välityksellä puhuvat ihmiset, mutta meille etnisesti suomalaisille biologisten psykopaattiäitiemme Suomessa kidutettavana oleville tyttövauvoille Nollalinja ei ole tarkoitettu, koska Suomen valtio ei osaa meidän etnisesti suomalaisten Suomessa biologisten psykopaattiäitiemme kidutettavana olevien tyttövauvojen kidutuskipukieltä, joten Nollalinjan kielivalikoimaan ei siten kuulu meidän etnisesti suomalaisten tyttövauvojen kidutuskipukieli. Voisiko Suomen valtio ottaa palkkalistoilleen meidän etnisesti suomalaisten tyttövauvojen kidutuskipukieltä sujuvasti osaavia etnisesti suomalaisia ihmisiä? Tässä Suomessa etnisesti suomalaisen pyskopaattiäidin kidutettavana oleva tyttövauva: kuuleeko Suomen valtio https://www.youtube.com/watch?v=ZVLU...LUWuPFrvA&t=35

    ?

    Ps. Kuuleeko Suomen valtio myös Suomessa etnisesti suomalaisten naisten ja etnisesti suomalaisten äitien pahoinpideltävänä olevia etnisesti suomalaisia miehiä ja etnisesti suomalaisia isiä?
    Insesti ja yhteisö
    Lääketieteellinen aikakauskirja Duodecim 1992;108(3):280 Esko Varilo ja Leena Linna:

    " " - Vanhempien kanssa työskennellyt sosiaalityöntekijä kysyi, eikö insestilasta "saisi antaa edes jouluksi kotiin"–ikään kuin lapsen kannalta jouluna tapahtuva insesti olisi mukavampaa kuin arkipäivinä tapahtuva." "

    http://www.duodecimlehti.fi/lehti/1992/3/duo20056
  • ”SITÄ ON NIIN SIINÄ LIISTERISSÄ KII”
    Miesten kokemuksia naisten tekemästä parisuhdeväkivallasta narratiivisesta näkökulmasta

    HELIN-TUOMINEN MARI
    Tampereen yliopisto
    Sosiaalipolitiikan ja sosiaalityön
    laitos
    Sosiaalityön pro gradu-tutkielma
    Marraskuu 2006

    " "
    Tiivistelmä
    Tampereen yliopisto
    Sosiaalipolitiikan ja
    sosiaalityön laitos
    HELIN-TUOMINEN, MARI: ”SITÄ ON N
    IIN SIINÄ LIISTERISSÄ KII” –
    Miesten kokemuksia naisten tekemästä parisuhdeväkivallasta narratiivisesta näkökulmas-ta
    Pro gradu – tutkielma, 92 sivua, 5 liitesivua
    Sosiaalityö
    Marraskuu 2006
    ---------------
    Tutkielman aiheena on avata niitä miesten kokemuksia, jotka ovat eläneet heteroseksuaalisessa suhteessa ja joiden vaimo on tuottanut parisuhdeväkivaltaa. Lähtökohtana on ollut miehen väkivallattomuus parisuhteessa. Tarkastelen tutkimuksessani parisuhdeväkivallan
    verkkoa, miesten kokemuksia parisuhdeväkivallasta ja elämäntilanteiden käännöskohtia sisäisen tarinan muutoksessa. Tutkimukseni aihe on merkityksellinen sen kulttuurisen avaamattomuuden vuoksi. Tämän avaamattomuuden vuoksi näiden miesten tarinat eivät
    tule tunnistetuiksi eivätkä miehet tuetuiksi. Keskeiset käsitteet ovat perheväkivalta, sisäinen tarina ja elämänhallinta.

    Tutkimusaineisto koottiin haastattelemalla kolme miestä henkilökohtaisesti ja yksi sähköpostitse. Miehet olivat eri puolilta Suomea. Kukaan miehistä ei ollut enää parisuhteessa väkivaltaisen puolison kansa. Haastattelut aloitin narratiivisella haastattelulla täydentäen haastattelua lopuksi niiden teemojen osalta mitkä eivät olleet tulleet miesten tarinoissa esille.

    Tutkimusmetodiaan sisältyvät sosiaalinen konstruktionismi ja narratiivisuus. Olen analysoinnissa käyttänyt narratiivisen tutkimuksen eri lukutapoja.

    Miesten tarinat ovat kovasti monin osin yhteneväisiä keskenään ja ne kaikki voi sisällyttää ”Oman vahvuutensa löytäneet” - tarinatyyppiin. Kaikkien miesten kohdalla oli löydettävissä omaa syyllistymistä naisen tekemästä parisuhdeväkivallasta sekä omaa henkistä kasvua tähän tilanteeseen parisuhteessa liittyen. Eroavaisuus tarinatyypin miesten kesken oli se, kolmen miehen kohdalla oli löydettävissä heidän omaan lapsuuteensa liittyviä perheväkivaltakokemuksia, kun taas yksi miehistä ei ollut kohdannut omassa lapsuudessaan perheväkivaltaa.

    Keskeistä tutkimukseni aineistosta oli huomata se, miten asiakkaan subjektiivisen koke-musmaailman ymmärtäminen on sosiaalityössä merkityksellistä. Tämän asiakkaan subjektiivisen kokemusmaailman ymmärtämisen avulla oli mahdollista jäsentää miesten kokemusta perheväkivallasta kokonaisvaltaisesti ja syvällisesti. Ymmärtäen asiakkaan mielen sisäisiä merkityksenantoja voidaan pitkäjänteisemmin tukea asiakkaan selviytymistä.

    Miesten sisäisen elämänhallinnan taito muuttui miesten kohdalla vahvemmaksi elämän käännöskohdan jälkeen.

    Kulttuuriset merkitykset näyttävät miesten tarinoissa nousevan esille siten, että miehenä on vaikeaa tuoda esille perheväkivallan kohteena olemista. Ja toisaalta, kun tällaisen tarinan tuo esille, voidaan se nopeasti valtaväestön ja ammattilaisten toimesta tulla törmätyksi. Isyys ja miehisyys näyttäytyvät sosiaalisissa tarinavaraston tarinoissa äitiydelle ja naiselle alisteisena.

    Miesten kokemukset parisuhteessa parisuhdeväkivallasta olivat heidän käyttämiensä metaforien valossa sitovia ja monella tapaa miehen elämää rajoittavia. Miehet kuvailivat kokemustaan: ”olla liisterissä”, ”oli yhtä helvettiä”, ”kun kerran lähtee mukaan, on enää vaikea päästä irti”. Miesten tarinoissa merkitykset parisuhteessa liittyivät sisäisen elämänhallinnan heikkouksiin (kuten itsetunnon heikkous ja pelko tulla hylätyksi sekä tunnekeskeisten selviytymiskeinojen käyttö), tiedon ja tuen puutteisiin sekä kulttuurisen tarinavaraston mallien vangitsevuuteen.

    Käännöskohta tarjosi mahdollisuuden sisäisen tarinan muutokseen. Käännöskohta liittyi raaistuneeseen perheväkivaltatilanteeseen, miehen mitan täyttymiseen tai vaimon tahtoon erota. Miehet kokivat heitä auttaneiksi asioiksi etäisyyden saamisen, sosiaalisen verkoston tuen, tiedon ja terapian. Käännöskohdan jälkeen miehillä oli uskoa siihen, että huomisessa on toivoa. Jälkeenpäin perhetilannetta miettiessään, miehet näkivät tärkeänä, että vastaavassa tilanteessa oleva mies yrittää nousta tilanteen yläpuolella ja eritellä tilannetta, sekä arvostaa itseään ja tavoittelee väkivallatonta tilannetta. Miehen tulee myös hakea apua kodin ulkopuolelta esim. ammattilaisilta.

    Jatkossa on tarpeen selvittää edelleen naisen tuottaman parisuhdeväkivallan maisemaa miehen ja lasten näkökulmasta tarkastelt
    una. Pahoinpidellyille miehille kohdistettujen tukitoimien kehittäminen ja niiden vaikuttavuuden arviointi on myös merkityksellistä.

    Asiasanat: perheväkivalta, sisäinen tarina, elämänhallinta, sosiaalinen konstruktionismi, narratiivinen tutkimus.
    " "

    https://tampub.uta.fi/bitstream/hand...pdf?sequence=1

    Mitä tarkoittaa sosiaalinen konstruktionismi? Wikipedia vastaa:

    " "
    Sosiaalinen konstruktionismi on yleisnimi erilaisille tutkimussuunnille, joiden taustaoletuksena on tiedon ja käsitteiden sosiaalinen eli yhteisöllinen rakentuminen. Sosiaalinen konstruktionismi tarkastelee sosiaalisen todellisuuden ja merkitysten rakentumista.[1]
    " "

    Tuli niin hienosta sosiaalinen konstruktionismi -termistä mieleeni se, kun ei ole taas kauaa aikaa siitä, kun eräs suomalainen viranomainen sanoi minulle halveksien, että käyttämäni kieli on ala-arvoista, jolloin kysyin, kuten niin monta kertaa olen aiemminkin kysynyt kanssani kommunikoinneilta etnisesti suomalaisilta viranomaisilta, jotka ovat halveksien todenneet kielenkäyttöni ala-arvoiseksi tai asiattomaksi: "Onko etnisesti suomalaisen biologisen kiduttajaäidin tyttövauvaansa kohdistama kiduttaminen ala- vai yläarvoista? Kumpi on ala-arvoisempaa: kielenkäyttöni vai tyttövauvan kiduttaminen?", jolloin ko. etnisesti suomalainen viranomainen vastasi minulle: "En kommentoi.", ja muistaakseni hän lisäsi vielä, että "No nyt keskustelumme menee asiattomaksi!" - kuten minulle on lukemattomia kertoja aikaisemminkin sanottu, kun alan kuvailemaan Suomessa esim. tänään, tässä ja nyt vallitsevaa sosiaalista todellisuutta tällaisen Suomessa kidutettavana olevan etnisesti suomalaisen tyttövauvan sosiaalisesta todellisuudesta käsin. Herkkähipiäisille etnisesti suomalaisille viranomaisille täytyy puhua esim. omista koko elämän ajan kestäneistä ja yhäti vaan jatkuvista eli non-stop -kidutuskokemuksista kaunopuheisesti, nätisti ja ylätyylisesti, vaikka kiduttamalla koko lapsuuden ajan raadeltu tunne-elämä samaan aikaan kuinka heittelehtisi hallitsemattomasti sinne, tänne ja tonne, ja vaikka niin ikään koko lapsuuden ajan kiduttamalla vaurioitetut kognitiiviset kyvyt ja taidot kuinka samaan aikaan pätkisivät ja pätkisivät ja pätkisivät ja pätkisivät, ja vaikka lukemattomista ja loputtomista non-stop -kidutuskokemuksista ja lukemattomista ja loputtomista ajankohtaisista elämänongelmista olisi juuri sillä hetkellä taas jälleen kuinka raskasta ja vaikeaa puhua. Suomessa äärimmäisen sadistisesti non-stop -kidutettavana olevan tyttövauvan sosiaalinen todellisuus on kokemuksellisesti ja hengenvaarallisuusasteella mitattuna verrattavissa esim. Auchwitzin keskitysleirillä äärimmäisen sadistisesti non-stop -kidutettavana eläneen tyttövauvan sosiaaliseen todellisuuteen, jolloin tyttövauvan ajatuksissa ja kokemusmaailmassa ei Auchwitzin keskitysleirikokemuksia kuvaillessa ensisijalla ole se, että 'kuinka saan nämä tyttövauvan non-stop -kidutuskokemukseni, nämä tyttövauvan non-stop -kidutuskärsimykseni ja nämä tyttövauvan non-stop -kidutuskipuni mahdollisimman kaunopuheiseen, nättiin ja ylätyyliseen muotoon, jolla ottaisin mahdollisimman paljon ja mahdollisimman hyvin huomioon näitä tyttövauvan non-stop -kidutuksiani kuuntelevan ja katselevan henkeni ja terveyteni potentiaalisen pelastajan todennäköisen herkkähipiäisyyden?' Eihän tyttövauvat edes osaa puhua minkään - ei edes kolmannen tai neljännen tai viidennensadannenkuudennen - valtakunnan kieltä! - Niin: Suomen valtion perustamalle Nollalinjallekin http://foorumi.traumajadissosiaatio....ght=Nollalinja voi soittaa maailman kaikkien maiden väkivaltaa kokeneet tai/ja kokevat suomea, ruotsia tai englantia puhelimen välityksellä puhuvat ihmiset, mutta meille etnisesti suomalaisille biologisten psykopaattiäitiemme Suomessa kidutettavana oleville tyttövauvoille Nollalinja ei ole tarkoitettu, koska Suomen valtio ei osaa meidän etnisesti suomalaisten Suomessa biologisten psykopaattiäitiemme kidutettavana olevien tyttövauvojen kidutuskipukieltä, joten Nollalinjan kielivalikoimaan ei siten kuulu meidän etnisesti suomalaisten tyttövauvojen kidutuskipukieli. Voisiko Suomen valtio ottaa palkkalistoilleen meidän etnisesti suomalaisten tyttövauvojen kidutuskipukieltä sujuvasti osaavia etnisesti suomalaisia ihmisiä? Tässä Suomessa etnisesti suomalaisen pyskopaattiäidin kidutettavana oleva tyttövauva: kuuleeko Suomen valtio https://www.youtube.com/watch?v=ZVLU...LUWuPFrvA&t=35

    ?

    Ps. Kuuleeko Suomen valtio myös Suomessa etnisesti suomalaisten naisten ja etnisesti suomalaisten äitien pahoinpideltävänä olevia etnisesti suomalaisia miehiä ja etnisesti suomalaisia isiä?
    Insesti ja yhteisö
    Lääketieteellinen aikakauskirja Duodecim 1992;108(3):280 Esko Varilo ja Leena Linna:

    " " - Vanhempien kanssa työskennellyt sosiaalityöntekijä kysyi, eikö insestilasta "saisi antaa edes jouluksi kotiin"–ikään kuin lapsen kannalta jouluna tapahtuva insesti olisi mukavampaa kuin arkipäivinä tapahtuva." "

    http://www.duodecimlehti.fi/lehti/1992/3/duo20056
  • Jaahas: linkki Wikipedian
    Sosiaaliseen konstruktionismiin unohtui:
    https://fi.wikipedia.org/wiki/Sosiaa...nstruktionismi
    Insesti ja yhteisö
    Lääketieteellinen aikakauskirja Duodecim 1992;108(3):280 Esko Varilo ja Leena Linna:

    " " - Vanhempien kanssa työskennellyt sosiaalityöntekijä kysyi, eikö insestilasta "saisi antaa edes jouluksi kotiin"–ikään kuin lapsen kannalta jouluna tapahtuva insesti olisi mukavampaa kuin arkipäivinä tapahtuva." "

    http://www.duodecimlehti.fi/lehti/1992/3/duo20056
  • Jaahas: linkki Wikipedian
    Sosiaaliseen konstruktionismiin unohtui:
    https://fi.wikipedia.org/wiki/Sosiaa...nstruktionismi
    Insesti ja yhteisö
    Lääketieteellinen aikakauskirja Duodecim 1992;108(3):280 Esko Varilo ja Leena Linna:

    " " - Vanhempien kanssa työskennellyt sosiaalityöntekijä kysyi, eikö insestilasta "saisi antaa edes jouluksi kotiin"–ikään kuin lapsen kannalta jouluna tapahtuva insesti olisi mukavampaa kuin arkipäivinä tapahtuva." "

    http://www.duodecimlehti.fi/lehti/1992/3/duo20056
  • Tästä on tosi tärkeä keskustella. Oliko täällä muuten ketjua, jossa puhuttaisiin naisten tekemästä väkivallasta mitä tahansa sukupuolta kohtaan? Suurin osa mua (kylmäverisestikin) satuttaneista ihmisistä ovat olleet naisia ja mun on ainakin ollut hyvin vaikea ottaa mun kokemuksia vakavasti, koska vieläkin elää vahavana myytti, ettei naiset ole väkivaltaisia tai ainakaan eivät osaa tehdä suurta vahinkoa.
  • Tästä on tosi tärkeä keskustella. Oliko täällä muuten ketjua, jossa puhuttaisiin naisten tekemästä väkivallasta mitä tahansa sukupuolta kohtaan? Suurin osa mua (kylmäverisestikin) satuttaneista ihmisistä ovat olleet naisia ja mun on ainakin ollut hyvin vaikea ottaa mun kokemuksia vakavasti, koska vieläkin elää vahavana myytti, ettei naiset ole väkivaltaisia tai ainakaan eivät osaa tehdä suurta vahinkoa.
  • anig: tarkoitat ilmeisesti, että löytyykö täältä jonkinlaista Naisten toisiin aikuisiin kohdistama väkivalta -keskusteluketjua? Melkein perustin sellaisen jo, mutta ajattelin nyt kuitenkin vielä kysyä, sillä ei täältä minun tietääkseni sellaista löydy. Voin myöhemmin perustaa sellaisen. Hyvä, että olet psykoterapiassa, jossa voit vähitellen käsitellä myös esim. naisten aiheuttamat traumasi!
    Insesti ja yhteisö
    Lääketieteellinen aikakauskirja Duodecim 1992;108(3):280 Esko Varilo ja Leena Linna:

    " " - Vanhempien kanssa työskennellyt sosiaalityöntekijä kysyi, eikö insestilasta "saisi antaa edes jouluksi kotiin"–ikään kuin lapsen kannalta jouluna tapahtuva insesti olisi mukavampaa kuin arkipäivinä tapahtuva." "

    http://www.duodecimlehti.fi/lehti/1992/3/duo20056
  • anig: tarkoitat ilmeisesti, että löytyykö täältä jonkinlaista Naisten toisiin aikuisiin kohdistama väkivalta -keskusteluketjua? Melkein perustin sellaisen jo, mutta ajattelin nyt kuitenkin vielä kysyä, sillä ei täältä minun tietääkseni sellaista löydy. Voin myöhemmin perustaa sellaisen. Hyvä, että olet psykoterapiassa, jossa voit vähitellen käsitellä myös esim. naisten aiheuttamat traumasi!
    Insesti ja yhteisö
    Lääketieteellinen aikakauskirja Duodecim 1992;108(3):280 Esko Varilo ja Leena Linna:

    " " - Vanhempien kanssa työskennellyt sosiaalityöntekijä kysyi, eikö insestilasta "saisi antaa edes jouluksi kotiin"–ikään kuin lapsen kannalta jouluna tapahtuva insesti olisi mukavampaa kuin arkipäivinä tapahtuva." "

    http://www.duodecimlehti.fi/lehti/1992/3/duo20056
  • @Insestiäidin tytär, varmasti sellainen ketju voisi olla monia täällä olevia varten. Tuo feminismiä ja äitiyttä koskeva lankakin herätti keskustelua äitiydestä, naiseudesta ja väkivallasta. Toivottavasti sinunkin traumankäsittely sujuu hyvin :)
  • @Insestiäidin tytär, varmasti sellainen ketju voisi olla monia täällä olevia varten. Tuo feminismiä ja äitiyttä koskeva lankakin herätti keskustelua äitiydestä, naiseudesta ja väkivallasta. Toivottavasti sinunkin traumankäsittely sujuu hyvin :)

Pikavastaus

Jos olet jo foorumin jäsen, muistathan kirjautua sisään ennen postausta!

Mikä kuukausi tulee viidennen kuukauden jälkeen?