[Merlin]

Trauma ja dissosiaatio -sivusto syntyi jo vuonna 2006. Siihen aikaan meillä oli tarvetta lukea näistä aiheista, mutta kirjallisuutta ei varsinkaan netistä juuri löytynyt suomeksi. Monille ihmisille tekstien lukeminen englanniksi tuottaa hankaluuksia, joten ajatus sivuston perustamisesta syntyi ja aloitimme sen rakentamisen. Sivuston nimeksi tuli ytimekkäästi Trauma ja dissosiaatio. :) Sivusto on käynyt näiden vuosien aikana läpi monia eri ulkoasuja ja sisältökin on muuttunut ja lisääntynyt pikkuhiljaa. Viime vuonna lisäsimme sivustolle tämän keskusteluosion, jota sivuston lukijat olivat vuosien mittaan toivoneet.

Olimme sivuston alkuaikoina hyvin nuoria, ja sen saattoi huomatakin sivuston artikkeleiden kieliasua tarkasteltaessa, tai sen ulkoasua katsellessa. :nauru: Nykyään olemme jo melkein kolmekymppisiä työssäkäyviä aikuisia, ja päivitellään sivustoa töiden lomassa kun kiireiltämme ehditään, tai jos saadaan vähän vapaa-aikaa järjestettyä. Jo olemassa olevien artikkeleiden aihesisältö ei tule muuttumaan, mutta pyrimme kuitenkin käymään niitä läpi kieliasun ja lukemisen mukavuuden parantamiseksi. Uusia artikkeleitakin olemme suunnitelleet lisäävämme jossain vaiheessa. Sisältötoiveet ovat tervetulleita!


blasti3.jpg
Nimimerkki: Blasti
Toinen meistä sivuston ylläpitäjistä on nykyään lastentauteihin erikoistuva tutkijalääkäri. Blasti on kirjoitellut suurimman osan meidän pääsivustolla olevista artikkeliteksteistä!



Nimimerkki: Merlin
Olen hoitanut omalta osaltani tämän sivuston teknistä toteutusta ja foorumin kehitystä. Työskentelen kokopäiväisesti keskustelufoorumien ja nettisivujen rakentelun parissa muutenkin. Olen sivuston aihealueista yleisesti kiinnostunut.

[Lehti]

Kiva kun kerroit vähän taustoja :) Huippupaljon kiitos teille uranuurtajille! Laadukasta jälkeä olette saaneet aikaan :)

[make]

Jätti-kiitokset myös minulta teille näiden sivujen ja keskustelufoorumin ylläpitäjät!! Olen saanut täältä aivan valtavasti sellaista tietoa, mitä on suomeksi vieläkin vaikea löytää.

[simpukka]

Kiitokset minunkin puolestani! Mukava oli löytää paikka missä voi keskustella näistäkin kummallisuuksista. Itseään ei tunne niin oudoksi kun huomaa, että meitä on muitakin moninaisia persoonia! :koira:

[Dirkki]

Kiitoksia minunkin puolesta. Kunpa tälläinen foorumi olisi ollut jo aikoja sitten.

[Insestiäidin tytär]

Kiitos, kiitos, kiitos Blasti ja Merlin!

On äärimmäisen tärkeää, että Suomessa tapahtuneista ja tapahtuvista lasten äärimmäisen sadistista kidutuksista ja tietenkin myös yleensäkin traumoista ja dissosiaatioista kirjoitetaan ja puhutaan mahdollisimman paljon ja mahdollisimman monessa eri yhteydessä, sillä vaikka Suomessa tapahtuneista ja tapahtuvista lasten äärimmäisen sadistisista kidutuksista kuinka yritetään edelleenkin vaieta ja totuudellista tietämystä ja todellisia tietoja pimittää, ja vaikka kuinka nättejä sanatarroja huonoine liimoineen yritetään liimata Suomessa tapahtuneiden ja tapahtuvien lasten äärimmäisen sadististen kidutusten päälle, niin äärimäisen lohduton, äärimmäisen karu ja äärimmäisen raaka todellisuus ja totuus lasten äärimmäisen sadistisissa kidutustapahtumissa ei muutu koskaan miksikään: kun lasta kidutetaan äärimmäisen sadistisesti, niin lasta kidutetaan äärimmäisen sadistisesti. Ja juuri samasta syystä toivon edelleenkin, että lisäisitte tämän nettisivuston artikkelikokoelmiin ainakin Duodecimin Insesti ja yhteisö -artikkelin, jonka jo itsekin jaksoin lisätä yhteen postaukseeni. Käsittääkseni aina tulee olemaan esimerkiksi äärimmäisen sadistisia insestiäitejä eli psykopaattiäitejä, ja vaikka nämä äärimmäisen sadistisen insestiäidin eli psykopaattiäidin aiheuttamat kidutustraumat ovat äärimmäisen kivuliaita ja äärimmäisen tuskallisia, niin Suomen olevien lähes kaikkien yhteisöjen haluttomuus estää ja hoitaa näitä äärimmäisen syviä, äärimmäisen kammottavia, äärimmäisen tuskallisia ja äärimmäisen kivuliaita lapsuusajan kidutustraumoja on minun kokemukseni mukaan kivuliaampaa, kammottavampaa ja tuskallisempaa, sillä puoskarointi lisää kidutustraumojen määrää - luonnollisesti. En näe täältä lapsuuden äärimmäisen raaoista kidutustraumoista käsin maailmaa katsoessani minkäänlaisia harmaan sävyjä, sillä täällä on vain äärimmäistä ja ikuista kipua, kärsimystä, lohduttomuutta ja tuskaa; eikä täällä ole minkäänlaista jumalaa, jumalia, Jumalia tai Jumalaa, joka tai jotka toisivat tänne minkäänlaista - edes hetken - helpotusta; eikä täällä kukaan tai mikään auta koskaan mitenkään muutoinkaan: lapsen äärimäisen sadistisessa kiduttamisessa ei ole mitään hengellistä. Eikä aikuisenkaan.

Lapsen äärimmäisen sadistinen kiduttaminen on lapsen äärimmäisen sadistista kiduttamista. Aikuisen äärimmäisen sadistinen kiduttaminen on aikuisen äärimmäisen sadistista kiduttamista. Ihmisen äärimmäisen sadistinen kiduttaminen on ihmisen äärimmäisen sadistista kiduttamista.

Ei muuta.

http://www.lokakuunliike.com/ll-uuti...een-oikeudessa

[Viisivuotias]

Suuret kiitokset tästä sivustosta, tämä on kulkenut mukana omalla polulla. Ja foorumi on hyvä!

[Maisa]

Kiitos minunkinpuolestani sivustosta! On ollut suuri apu, ja erityisen kiva että on keskustelufoorumi aiheen ympärillä. Vertaistuki ja toisten jelppaaminen auttaa suuresti, varsinkin jos on jossain pienellä paikkakunnalla missä ei mitään muuta vertaistukea ole mahdollista löytää.