• Pakeneminen

    Onko muilla sellaista että pakenette pahaa oloa johonkin? Itsellä ollut nyt pakonomaista ostelua, olen saattanut tuntikausia selailla nettikauppoja ja ihan normikaupoistakin ostellut ja joutunut palauttamaan jos en olekaan raskinut pitää, tai en ole pitänyt siitä mitä olen ostanut joka on tuonut vain lisää stressiä. Lisäksi tunnen itseni ihan naurettavaksi kun harrastan tuollaista.

    Pakenemista tai tukahduttamista (hoitajan mielestä) tuo on. Oikeasti olisi ihan ihan terveitäkin keinoja käsitellä ahdistusta niin en tiedä miksi teen tuollaista? Se on kai ainoa keino jonka osaan? Eikä kaikki ymmärrä mun käytöstä enkä kyllä ihmettele. Eli siis nyt olen vasta tajunnut että pakenen niitä hyväksikäyttöasioita joita en ole tarpeeksi käsitellyt. Se olo on tosi paha silloin kun pakonomaisesti ostelen tai kiertelen kauppoja tai selailen nettikauppoja.

    Olen melkein kuin maaninen mutten kuitenkaan kun se käytös pysyy suurin piirtein hallinnassa kuitenkin, ettei ole luottotiedot mennyt enkä ole ollut ihan rutiköyhä loppukuun jne. En vain tiedä miten pystyn estämään tämän tapahtumisen uudestaan? Ehkä ainoa keino on kohdata ja käsitellä ne ikävät asiat?
  • Onko muilla sellaista että pakenette pahaa oloa johonkin? Itsellä ollut nyt pakonomaista ostelua, olen saattanut tuntikausia selailla nettikauppoja ja ihan normikaupoistakin ostellut ja joutunut palauttamaan jos en olekaan raskinut pitää, tai en ole pitänyt siitä mitä olen ostanut joka on tuonut vain lisää stressiä. Lisäksi tunnen itseni ihan naurettavaksi kun harrastan tuollaista.

    Pakenemista tai tukahduttamista (hoitajan mielestä) tuo on. Oikeasti olisi ihan ihan terveitäkin keinoja käsitellä ahdistusta niin en tiedä miksi teen tuollaista? Se on kai ainoa keino jonka osaan? Eikä kaikki ymmärrä mun käytöstä enkä kyllä ihmettele. Eli siis nyt olen vasta tajunnut että pakenen niitä hyväksikäyttöasioita joita en ole tarpeeksi käsitellyt. Se olo on tosi paha silloin kun pakonomaisesti ostelen tai kiertelen kauppoja tai selailen nettikauppoja.

    Olen melkein kuin maaninen mutten kuitenkaan kun se käytös pysyy suurin piirtein hallinnassa kuitenkin, ettei ole luottotiedot mennyt enkä ole ollut ihan rutiköyhä loppukuun jne. En vain tiedä miten pystyn estämään tämän tapahtumisen uudestaan? Ehkä ainoa keino on kohdata ja käsitellä ne ikävät asiat?
  • Eva, Sini, Pieni Lohduttaja
    N.11-vuotiaat: Tomaattityttö, Peppilotta, Meri = Iina 1/17, Pieni Olivia, Pikkunannu (ANP)
    Teinit: Noora, ​Turkoosi, Iso Olivia, K, Minä (ANP)
    Auttajat: Myyrä, Taika, Pahvinannu (ANP), Yrjö


    Tällä värillä kirjoitan moderaattorina.

    Turvallisuusäänestys - osallistu!

    Blogi
  • Mulla on käsitys, että useinkin addiktiivinen käytös ylipäänsä on pahasta olosta pakenemista. Siinä on nopea ja sen tähden houkuttava tapa saada mielihyvää pahan olon tilalle.

    Luulen, oma mutu siis, että addiktion tarve vähenee kun ei tarvitse enää yrittää olla tuntematta jotain tunnetta. Sitä päivää tosin itsekin saapuvaksi toivon.
  • Vellamo (vauva) ja Majava
    Intiaanityttö (3v.) ja Kauhu seisova
    Outi ja kaverit
    Huumattu tyttö törmäilee seiniin (9v.)
    Kissamaa(12v) Maa (9v.)
    Turkoosi (teini)Laser (teini)
    Tyttö tanssii kädet ilmassa (teini)
    Erittäin Salainen (teini)
    N A (mies, vetää sua turpaan)
    Kuoleman väsynyt (teini) pää lasivitriinissä
  • Mulla meni vuosi sitten kesällä ahdistus siihen pisteeseen, että nettikauppojen laatikoita alkoi tulemaan hallitsemattomasti. Menin postiin hakemaan yhtä pakettia, niin siellä olikin kolme muutakin, joita en muistanut tilanneeni. Ikävimmältä tuntui se, ettei yhtään muistanut mitä lastikon sisällä on. Koko ostotapahtuma oli hämärän peitossa. Nukuin silloin tosi huonosti ja shoppailin öisin. Kerran tuli tooosi paljon ikkunaverhoja. Paljon enemmän kuin meillä on ikkunoita. Ne tosin muistin tilanneeni. Ostosten tekeminen on musta myös itsetuhoista toimintaa. Mulle tulee todella nopeasti kaupassakin sellainen olo, että apua nyt tätä tavaran haalimista ja rahan ja kaiken haaskaamista. Ostamisesta tulee turvaton ja suorastaan syntinen olo. Olen nuorempana ollut todella huono rahan käytössä ja tuntenut paljon turvattomuutta siitä. Nyt en enää uskalla elää yli varojeni tai päästää rahoja kokonaan loppumaan, mutta en silti ole tyytyväinen siihen miten rahoja käytän. En ole varma rankaisenko vai palkitsenko itseäni shoppailemalla, mutta addiktio se ainakin on.
  • Mulla on ollut pakenemiskäyttäytymistä tai sellaiseksi tulkittavaa paljon, mutta ei sellaisessa mittakaavassa että sitä oikeastaan voisi sanoa addiktioksi. Enkä useinkaan saa mielihyvää vaan käännän huomion toiseen negatiiviseen asiaan. On ollut kivun tai sairauden kuvittelemista jotta joko pelko tai kiputuntemus harhauttaisi jostain vaikeammasta. Olen jopa hankkiutunut tarkoituksella kipua tuottavaan tilanteeseen, vaikkapa retkeilemään liian pitkäksi aikaa ja liian painavan rinkan kanssa. Olen paennut kirjoihin, opiskeluun ja työhön. Tunnistan joskus syöväni siihen malliin, että sillä peitetään jotain. Seksiä käytän joskus myös. Riiteleminen kotitöistä vie myös huomion muualle ja muiden ihmisten tai omienkin asioiden murehtiminen. Ostamista en ole käyttänyt mutta asunnon kaappien siivoaminen on yksi tunteiden turrutustapa. Tässä terapian aikana olen käyttänyt terapia-asioiden pakonomaista miettimistä keinona paeta tunteita. Se on yksi vihonviimeisimmistä konsteista. En suosittele. Käy kuin addiktoituneelle kai yleensäkin että annokset kasvaa.

    Ostamista en ole käyttänyt minkään asian peittelyyn tai pakenemiseen. Silti minullekin tulee turvaton olo ostamisesta. Auton ostaminen ei kauhistuta, koska autoja on vain yksi, mutta jos ostan kymmenen lautasta, niin siitä tulee turvaton olo kun niitä on niin paljon. Mitä isomman lukumäärän tai isomman tilavuuden jotain asiaa ostan, sitä turvattomampi olo tulee. Hassusti kyse ei niinkään ole rahasta. En oikein ymmärrä edes mistä se turvattomuus tulee, on ihan sellainen olo, että tästä ei voi hyvä seurata jos ostaa näin paljon savukalaa ja vielä lisäksi tilliä ja perunoita ja muut ruoat. Jotenkin pelkään mokaavani tai että tapahtuu jotain pahaa, jos ostaa paljon.
  • Itse en oikeastaan koskaan ole shoppaillut. Ehkä enemmänkin olen oikea kitupiikki. Eli ei ole sellaista pakokäyttäytymistä.

    Mutta paennut kyllä olen. Muttanut olen varmaan kymmeniä kertoja, ei osaa pysyä paikoillaan. Nuorempana muutin eri kaupunkeihin. Työpaikkoja ja kouluja on kertynyt, kun ei osaa pysyä missään.

    Itse tulkitsen sen kyllä pakokäyttäytymiseksi.
  • ​"Never give up, never give in"
  • Mä tunnistan itsessäni "pakonomaista" shoppailutarvetta. Ajattelen sen johtuvan myös siitä, että lapsena ja nuorena en saanut vaatteita ja muuta tavaraa äitini juomisen vuoksi, vähätkin rahat menivät sinne. Nyt oon pitänyt itselläni ostoskieltoa, kirjoitan paperille ylös mitä OIKEASTI tarviin ja muuta en osta, toiminut itellä ihan hyvin. Poistin itteni kaikista facebookin kirppisryhmistä ja en mene nettikauppoihin.

    Enemmän ite pakenen pahaa oloa ja traumoja urheiluun. Harrastan crossfitiä ja käyn treenaamassa 4-5 kertaa viikossa. Ja ollessani töistä sairaslomalla oli meidän boxi ainoa paikka mihin kykenin menemään ja vietinkin siellä monta tuntia päivässä. Pahat ajatukset ja olot jää aina boxin ulkopuolelle.
  • Quote Originally Posted by daisy View Post
    Mä tunnistan itsessäni "pakonomaista" shoppailutarvetta. Ajattelen sen johtuvan myös siitä, että lapsena ja nuorena en saanut vaatteita ja muuta tavaraa äitini juomisen vuoksi, vähätkin rahat menivät sinne. Nyt oon pitänyt itselläni ostoskieltoa, kirjoitan paperille ylös mitä OIKEASTI tarviin ja muuta en osta, toiminut itellä ihan hyvin. Poistin itteni kaikista facebookin kirppisryhmistä ja en mene nettikauppoihin.

    Enemmän ite pakenen pahaa oloa ja traumoja urheiluun. Harrastan crossfitiä ja käyn treenaamassa 4-5 kertaa viikossa. Ja ollessani töistä sairaslomalla oli meidän boxi ainoa paikka mihin kykenin menemään ja vietinkin siellä monta tuntia päivässä. Pahat ajatukset ja olot jää aina boxin ulkopuolelle.
    Mieluiten pakenisin liikkkumiseen tosin ei sekään varmaan hyvä ole jos menee yli. Mulla jatkuvasti pelko raha-asioista kun teen näitä turhia ostoksia pahassa olossa koska se on aina poissa kaikesta oikeasti tärkeästä. Tää mun oireilu on ihan kummallista. Toisaalta se on pakenemista ja toisaalta turvattomuutta. Yritän saada turvallisuuden tunteen haalimalla tavaraa. Kyllähän raha ja tavara jonkin verran tuo turvaa mutta mielestäni se turvallisuuden tunne kannattaisi yrittää löytää jotain muuta kautta. Kaikki lähtee mielestä. Kun mieli on kunnossa niin on ulkoisetkin asiat. Ainakin mulla näin on. Jos mieli on sekaisin niin on muutkin asiat..
  • Musta tuntuu että kukaan ei ymmärrä miten paljon tämä epätasapainoisuus häiritsee mua. Tiedän millaista on olla tasapainoinen. Silloin kaikki on helpompaa. Nyt mulla on kaikki ollut ihan sekaisin jo pitkän aikaa, mukaan lukien raha-asiat. Ei jaksaisi koko ajan stressata rahoista ja saada morkkiksia typeristä ostoksista. Enkö voisi jo olla terve? Miten pääsen takaisin siihen tasapainoiseen olotilaan? Yritän koko ajan mutta epäonnistun aina.
  • ​"Never give up, never give in"
  • Quote Originally Posted by Dandelion82 View Post
    Mieluiten pakenisin liikkkumiseen tosin ei sekään varmaan hyvä ole jos menee yli. Mulla jatkuvasti pelko raha-asioista kun teen näitä turhia ostoksia pahassa olossa koska se on aina poissa kaikesta oikeasti tärkeästä. Tää mun oireilu on ihan kummallista. Toisaalta se on pakenemista ja toisaalta turvattomuutta. Yritän saada turvallisuuden tunteen haalimalla tavaraa. Kyllähän raha ja tavara jonkin verran tuo turvaa mutta mielestäni se turvallisuuden tunne kannattaisi yrittää löytää jotain muuta kautta. Kaikki lähtee mielestä. Kun mieli on kunnossa niin on ulkoisetkin asiat. Ainakin mulla näin on. Jos mieli on sekaisin niin on muutkin asiat..
    Aina ajottain menee liikkuminenkin yli, tunnistan sen nykyään itsessäni ja yritän parhaani mukaan kehoani kuunnella. Huomaan että liikkuminen riistäytyy käsistä useimmiten silloin kun on vaikeampi kausi meneillään. Yhden kerran ajauduin ylikuntoon vuosia sitten ja en siihen tilaan kyllä enää halua. Varmaankaan mikään keino ei ole hyvä jos menee yli, syöminen, liikkuminen, pelaaminen jne...
    Mullakin on aina stressiä raha-asioista, eniten ehkä pelkään sitä tilannetta että jääkaapissa ei ole ruokaa, ahdistun suuresti jos jääkaappi näyttää tyhjältä tai puuttuu jotakin. Luulen sen johtuvan siitä, että kotona oli usein tilanteita, että ei ollut ruokaa. Oon aina tehnyt vähän liikaakin töitä, että ei tarvitsisi olla jonkun toisen varassa miten sitä rahaa omalla tilillä on (kela, sosiaalitoimi, puoliso). Kai sekin on jonkinlaista tilanteen hallitsemista kun lapsena siihen ei kyennyt, silloin ollaan riippuvainen vanhemmistaan tms.
    Ja sitten kyllä teen myös näitä turhia ostoksia ja sen jälkeen kauhuissani katson pankkitiliä ja tulee morkkis.
    Näinhä se menee, hassuja oireiluja ja tilanteita joissa se traumatausta näkyy.
Tulokset: 1-9 / 9

Pikavastaus

Jos olet jo foorumin jäsen, muistathan kirjautua sisään ennen postausta!

Mikä näistä väreistä kuvaa ruohoa: vihreä, punainen vai liila?