• Hyvää pääsiäistä sinullekin! Varmasti rankkaa saada uusi diagnoosi, mutta muista että diagnoosi ei tarkoita oireita mitä ei olisi ollut jo ennen sitä.
    Onneksi on olemassa yksi hyvä foorumi mm. kompleksisen PTSD:n hoitoon.
  • Hyvää pääsiäistä sinullekin! Varmasti rankkaa saada uusi diagnoosi, mutta muista että diagnoosi ei tarkoita oireita mitä ei olisi ollut jo ennen sitä.
    Onneksi on olemassa yksi hyvä foorumi mm. kompleksisen PTSD:n hoitoon.
  • Hyvää pääsiäistä @Merlin! Varmasti kestää jonkun aikaa, että diagnoosin kanssa tulee sinuiksi. Toisaalta se myös kertoo siitä, että paha olo on todellista ja sitä on oikeus kuunnella, siinä missä ennen on vaan pusertanut eteenpäin on nyt ehkä vähän armollisempi itselle.
    Mariini, Salis ja Hätis etsimässä yhteisymmärrystä ja rauhaa.

  • Hyvää pääsiäistä @Merlin! Varmasti kestää jonkun aikaa, että diagnoosin kanssa tulee sinuiksi. Toisaalta se myös kertoo siitä, että paha olo on todellista ja sitä on oikeus kuunnella, siinä missä ennen on vaan pusertanut eteenpäin on nyt ehkä vähän armollisempi itselle.
    Mariini, Salis ja Hätis etsimässä yhteisymmärrystä ja rauhaa.

  • Te ootte kaikki ihan kivoja.

  • Te ootte kaikki ihan kivoja.

  • Ite oot ihan kiva.



    Paaaah mä haluan kotiin täältä sukuloimasta.
    Tällä hetkellä aktiivisina mm.:
    Pieni Olivia, Pikkunannu, Jäätyvä tyttö
    Teinit Noora, ​Turkoosi, Emilia, Muskeli
    Aikuiset Pahvinannu, Yrjö

    Tällä värillä kirjoitan moderaattorina.

    Turvallisuusäänestys - osallistu!

    Blogi
  • Ite oot ihan kiva.



    Paaaah mä haluan kotiin täältä sukuloimasta.
    Tällä hetkellä aktiivisina mm.:
    Pieni Olivia, Pikkunannu, Jäätyvä tyttö
    Teinit Noora, ​Turkoosi, Emilia, Muskeli
    Aikuiset Pahvinannu, Yrjö

    Tällä värillä kirjoitan moderaattorina.

    Turvallisuusäänestys - osallistu!

    Blogi
  • Hetken vielä jaksaa näytellä suht seesteistä. Triggaannun ja friikkaan salaa, hymyilen pahvisena. Tänään kotiin tänään kotiin tänään kotiiiooiiiiiinnnnnn aaaaaaarrghghgghgghhhhh.
    Tällä hetkellä aktiivisina mm.:
    Pieni Olivia, Pikkunannu, Jäätyvä tyttö
    Teinit Noora, ​Turkoosi, Emilia, Muskeli
    Aikuiset Pahvinannu, Yrjö

    Tällä värillä kirjoitan moderaattorina.

    Turvallisuusäänestys - osallistu!

    Blogi
  • Hetken vielä jaksaa näytellä suht seesteistä. Triggaannun ja friikkaan salaa, hymyilen pahvisena. Tänään kotiin tänään kotiin tänään kotiiiooiiiiiinnnnnn aaaaaaarrghghgghgghhhhh.
    Tällä hetkellä aktiivisina mm.:
    Pieni Olivia, Pikkunannu, Jäätyvä tyttö
    Teinit Noora, ​Turkoosi, Emilia, Muskeli
    Aikuiset Pahvinannu, Yrjö

    Tällä värillä kirjoitan moderaattorina.

    Turvallisuusäänestys - osallistu!

    Blogi
  • Ok, ei olis pitänyt sanoo tota edellistä. Mulle iski joku huoraus. Unohdetaan se.

  • Ok, ei olis pitänyt sanoo tota edellistä. Mulle iski joku huoraus. Unohdetaan se.

  • Hä? Ai... Jos toi on huorausta niin...

    Joo, mä pidän pääni kans kiinni, se on vähän sekapönttö. MUTTA OLEN KOTONA. Nyt saa hajota rauhassa.
    Tällä hetkellä aktiivisina mm.:
    Pieni Olivia, Pikkunannu, Jäätyvä tyttö
    Teinit Noora, ​Turkoosi, Emilia, Muskeli
    Aikuiset Pahvinannu, Yrjö

    Tällä värillä kirjoitan moderaattorina.

    Turvallisuusäänestys - osallistu!

    Blogi
  • Hä? Ai... Jos toi on huorausta niin...

    Joo, mä pidän pääni kans kiinni, se on vähän sekapönttö. MUTTA OLEN KOTONA. Nyt saa hajota rauhassa.
    Tällä hetkellä aktiivisina mm.:
    Pieni Olivia, Pikkunannu, Jäätyvä tyttö
    Teinit Noora, ​Turkoosi, Emilia, Muskeli
    Aikuiset Pahvinannu, Yrjö

    Tällä värillä kirjoitan moderaattorina.

    Turvallisuusäänestys - osallistu!

    Blogi
  • Se oli seksitön huoraus.

    Mäki oon takasin laitoksella, mut ei tarvi hajota, ku oli kiva olla muualla. Oon vaan levoton.

  • Se oli seksitön huoraus.

    Mäki oon takasin laitoksella, mut ei tarvi hajota, ku oli kiva olla muualla. Oon vaan levoton.

  • Okei! Juhlapyhähässäkkä on ohi, mahtavaa! Selvisin aika hyvin, puolet palailee piiloistaan. Vielä on aika ohut olo.
    Mariini, Salis ja Hätis etsimässä yhteisymmärrystä ja rauhaa.

  • Okei! Juhlapyhähässäkkä on ohi, mahtavaa! Selvisin aika hyvin, puolet palailee piiloistaan. Vielä on aika ohut olo.
    Mariini, Salis ja Hätis etsimässä yhteisymmärrystä ja rauhaa.

  • Oonks mä nyt taas pihalla sarkasmista vai en? Jumaliste.

    Mun sisäinen äijäni haaveilee taas naisista tippa silmässä. Mä en löydä sitä ketjua missä me A(J)H puhuttiin asiasta mutta mä oon miettinyt sitä ja totesin, että mun Aikuiselle ei ois mitään väliä mitä sukupuolta rakastettu on. Eli naisista tykkääminen ei (enää?) oo ainakaan kokonaan eriytynyt asia. Mutta silloin kun se on erityisesti sisäisen äijän kautta koettu tunne, niin kuunnellaan vanhaa iskelmää aiheesta. Toisaalta ihanaa että sisäinen äijä on niin herkkis.

    Meenpäs tästä biisiketjuun.
    Tällä hetkellä aktiivisina mm.:
    Pieni Olivia, Pikkunannu, Jäätyvä tyttö
    Teinit Noora, ​Turkoosi, Emilia, Muskeli
    Aikuiset Pahvinannu, Yrjö

    Tällä värillä kirjoitan moderaattorina.

    Turvallisuusäänestys - osallistu!

    Blogi
  • Oonks mä nyt taas pihalla sarkasmista vai en? Jumaliste.

    Mun sisäinen äijäni haaveilee taas naisista tippa silmässä. Mä en löydä sitä ketjua missä me A(J)H puhuttiin asiasta mutta mä oon miettinyt sitä ja totesin, että mun Aikuiselle ei ois mitään väliä mitä sukupuolta rakastettu on. Eli naisista tykkääminen ei (enää?) oo ainakaan kokonaan eriytynyt asia. Mutta silloin kun se on erityisesti sisäisen äijän kautta koettu tunne, niin kuunnellaan vanhaa iskelmää aiheesta. Toisaalta ihanaa että sisäinen äijä on niin herkkis.

    Meenpäs tästä biisiketjuun.
    Tällä hetkellä aktiivisina mm.:
    Pieni Olivia, Pikkunannu, Jäätyvä tyttö
    Teinit Noora, ​Turkoosi, Emilia, Muskeli
    Aikuiset Pahvinannu, Yrjö

    Tällä värillä kirjoitan moderaattorina.

    Turvallisuusäänestys - osallistu!

    Blogi
  • Nannu, jos tarkotit sarkasmia tässä ketjussa, ni en oo ollut sarkastinen, vaan iha tosissaan.

    Se toinen ketju, missä puhuttiin tosta suuntautumisjutusta on dissosiaatio-osiossa ja siellä se otsikko on varmaan osat ja seksuaalinen suuntautuminen.. tai sit seksuaalinen suuntautuminen ja osat. Ni jos haluut sinne kirjottaa vielä. Ei tarvi jos et haluu. Ymmärsin tässäkin.

    Musta olis kiva jos meillä olis joku chatti.

  • Nannu, jos tarkotit sarkasmia tässä ketjussa, ni en oo ollut sarkastinen, vaan iha tosissaan.

    Se toinen ketju, missä puhuttiin tosta suuntautumisjutusta on dissosiaatio-osiossa ja siellä se otsikko on varmaan osat ja seksuaalinen suuntautuminen.. tai sit seksuaalinen suuntautuminen ja osat. Ni jos haluut sinne kirjottaa vielä. Ei tarvi jos et haluu. Ymmärsin tässäkin.

    Musta olis kiva jos meillä olis joku chatti.

  • Quote Originally Posted by Nannu View Post
    @Mekaikkiminä, osaatko kertoa miten sun lapsiosat muuttuu nyt kun oot rakentumassa kunnolla Aikuiseksi Sinuksi? Jääköhän lapsiosista sellainen "sisäinen lapsi"-kokemus eli kyky tuntea lapsenomaista iloa ja uteliaisuutta, joka siis jossain muodossa tapaa olla säilynyt terveillä ihmisillä (käsittääkseni), vai kuinkahan se lie dissoilla jotka paranevat?
    Ainakin osa kasvaa ihan vain aikuiseksi. Tai saavuttaa nyt teini-ikää... mutta ei kaikki. Osittain ne tunnejutut ja isot asiat siirtyy osaksi Minua, minun tunteiksi, muistoiksi ja ajatuksiksi - silloin. Niistä tulee yhteen sopivia pätkiä elämänhistoriaani. Enemmän muistoja, vähemmän takaumia. En tiedä mitä Pikkutytölle tapahtuu. Pikkutyttö on jotenkin niin suuri, siis mielen sisällä suuri, että ehkä hän lopulta vain juoksee pois vihreälle niitylle, menee jonnekin missä on aina hyvä. En tiedä. Jotenkin sekin tuntuu surulliselta, kipeältä mutta ainakin enemmän oikealta kuin se, millaista on tähän saakka ollut. Odotan ja ihmettelen, mitä tässä vielä tapahtuu.

    Ehkä pienet osat kasvaa aikuisuuteen Minän kautta säilyttäen samalla oman lapsuutensa. Kuulostaapa taas kierolta! Siinä on silti ihan vissi logiikka nyt. Olen kyllä huomannut jo, että en säilytä leikkisyyttäni yhtä lapsenomaisessa muodossa kuin se aiemmin oli. Olen sitten leikkisä aikuinen, aikuisen tavalla. Eri lailla. Sekin on luopumista, luopua siitä millainen olen ollut, jotta voisin kasvaa sellaiseksi millainen minulla on oikeus olla. Terveenä ja kokonaisena.
  • Quote Originally Posted by Nannu View Post
    @Mekaikkiminä, osaatko kertoa miten sun lapsiosat muuttuu nyt kun oot rakentumassa kunnolla Aikuiseksi Sinuksi? Jääköhän lapsiosista sellainen "sisäinen lapsi"-kokemus eli kyky tuntea lapsenomaista iloa ja uteliaisuutta, joka siis jossain muodossa tapaa olla säilynyt terveillä ihmisillä (käsittääkseni), vai kuinkahan se lie dissoilla jotka paranevat?
    Ainakin osa kasvaa ihan vain aikuiseksi. Tai saavuttaa nyt teini-ikää... mutta ei kaikki. Osittain ne tunnejutut ja isot asiat siirtyy osaksi Minua, minun tunteiksi, muistoiksi ja ajatuksiksi - silloin. Niistä tulee yhteen sopivia pätkiä elämänhistoriaani. Enemmän muistoja, vähemmän takaumia. En tiedä mitä Pikkutytölle tapahtuu. Pikkutyttö on jotenkin niin suuri, siis mielen sisällä suuri, että ehkä hän lopulta vain juoksee pois vihreälle niitylle, menee jonnekin missä on aina hyvä. En tiedä. Jotenkin sekin tuntuu surulliselta, kipeältä mutta ainakin enemmän oikealta kuin se, millaista on tähän saakka ollut. Odotan ja ihmettelen, mitä tässä vielä tapahtuu.

    Ehkä pienet osat kasvaa aikuisuuteen Minän kautta säilyttäen samalla oman lapsuutensa. Kuulostaapa taas kierolta! Siinä on silti ihan vissi logiikka nyt. Olen kyllä huomannut jo, että en säilytä leikkisyyttäni yhtä lapsenomaisessa muodossa kuin se aiemmin oli. Olen sitten leikkisä aikuinen, aikuisen tavalla. Eri lailla. Sekin on luopumista, luopua siitä millainen olen ollut, jotta voisin kasvaa sellaiseksi millainen minulla on oikeus olla. Terveenä ja kokonaisena.
  • Mä en tajunnu, saanks mä kysyy? Kysyn kuitenkin mutta ei ole pakko vastata, eiks ihmisiä saa sanoa kivoiksi, jos sanoo niin se on "huoraamista"? Vai mistä tässä puhutaan, niinku sanoin en ymmärrä?
    Kirjaimeni kertovat mielipiteitäni, eivät faktoja.

    Kirjoitan moderaattorina vain ja ainoastaan tällä värillä. Kaikki muut kirjoitukset ovat omia henkilökohtaisia mielipiteitäni, joilla ei ole mitään tekoa ylläpidon, sääntöjen tai moderoinnin kanssa.
  • Mä en tajunnu, saanks mä kysyy? Kysyn kuitenkin mutta ei ole pakko vastata, eiks ihmisiä saa sanoa kivoiksi, jos sanoo niin se on "huoraamista"? Vai mistä tässä puhutaan, niinku sanoin en ymmärrä?
    Kirjaimeni kertovat mielipiteitäni, eivät faktoja.

    Kirjoitan moderaattorina vain ja ainoastaan tällä värillä. Kaikki muut kirjoitukset ovat omia henkilökohtaisia mielipiteitäni, joilla ei ole mitään tekoa ylläpidon, sääntöjen tai moderoinnin kanssa.
  • Unohdetaan se nyt, ku mä häpesin jo.

    Mä alan aina kiintymään ihmsiiin, joita ei vois vittujakaan kiinnostaa, enkä opi mitään. Tajuun miten cringee se on. Piti unohtaa mitä sanoin, ni ei tarvi kriisiytyä siitä enää enempää, ku kriisiydyin jo kerran.

  • Unohdetaan se nyt, ku mä häpesin jo.

    Mä alan aina kiintymään ihmsiiin, joita ei vois vittujakaan kiinnostaa, enkä opi mitään. Tajuun miten cringee se on. Piti unohtaa mitä sanoin, ni ei tarvi kriisiytyä siitä enää enempää, ku kriisiydyin jo kerran.

  • Siis jos sä otit mun "ite oot" heittoni jotenkin pilkkana, niin en tarkoittanut sitä siten. Tuli automaatilla koska mulla on puolison kanssa just toi läppä, "oot ihan kiva" "ite oot" (koska "ihan kiva" on melkein sillä rajalla, että "enpäs nyt keksi mitään") ja oikeesti tarkoitetaan paljon enemmän.
    Tällä hetkellä aktiivisina mm.:
    Pieni Olivia, Pikkunannu, Jäätyvä tyttö
    Teinit Noora, ​Turkoosi, Emilia, Muskeli
    Aikuiset Pahvinannu, Yrjö

    Tällä värillä kirjoitan moderaattorina.

    Turvallisuusäänestys - osallistu!

    Blogi
  • Siis jos sä otit mun "ite oot" heittoni jotenkin pilkkana, niin en tarkoittanut sitä siten. Tuli automaatilla koska mulla on puolison kanssa just toi läppä, "oot ihan kiva" "ite oot" (koska "ihan kiva" on melkein sillä rajalla, että "enpäs nyt keksi mitään") ja oikeesti tarkoitetaan paljon enemmän.
    Tällä hetkellä aktiivisina mm.:
    Pieni Olivia, Pikkunannu, Jäätyvä tyttö
    Teinit Noora, ​Turkoosi, Emilia, Muskeli
    Aikuiset Pahvinannu, Yrjö

    Tällä värillä kirjoitan moderaattorina.

    Turvallisuusäänestys - osallistu!

    Blogi
  • Quote Originally Posted by A(J)H View Post
    Unohdetaan se nyt, ku mä häpesin jo.

    Mä alan aina kiintymään ihmsiiin, joita ei vois vittujakaan kiinnostaa, enkä opi mitään. Tajuun miten cringee se on. Piti unohtaa mitä sanoin, ni ei tarvi kriisiytyä siitä enää enempää, ku kriisiydyin jo kerran.
    Älä suotta häpeä kiintymistä, vaikka toinen ei (vielä tai koskaan) välittäisi yhtä paljon kuin sinä! Harvoin se muutenkaan tapahtuu niin, että kaksi ihmistä kiintyy toisiinsa samaan aikaan, samaa vauhtia ja yhtä paljon. On jo itsessään hieno asia, että voi tuntea pitävänsä jostakusta. Sitten vain tulee nämä sosiaaliset ongelmat ja mutkat, kun ainakin itselle on ollut kova paikka ilmaista yhtään mitenkään sitä että tykkää, on kiva, pitää toisen seurasta, haluaisi tutustua enemmän tai yhtään mitään sinne päinkään. Kauhea pelko että toinen ei välitä tai välittää vähemmän ja olisin sitten ikään kuin tuhlannut omaa välittämistäni toiseen.

    Kummaa, mutta sekin asia on muuttumassa, siis minulla tai meillä. Varsinkin omia lapsia kohtaan usein. Kun esikoiseni syntyi, katsoin häntä silmiin vähän kauhuissani ja ajattelin "Pidätköhän sinä minusta ollenkaan?". Nyt kaikki on kääntynyt ylösalaisin. Kun katson lastani, ajattelen että rakastan ja välitän hänestä aina, vaikka hän vihaisi minua aikuisena. Se välittäminen on jotain mihin pystyn, olen ylpeä ja iloinen siitä. No tämä nyt meni jo kauas asian vierestä, tai en tiedä menikö. Tuli vain mieleen nyt tässä välissä, olen tätä pohdiskellut jo pidempään. Siis sitä miten välittäminen ja kiintyminenkin voi muuttaa muotoaan ja tulla hiljalleen turvallisemmaksi, ei aina vain tuhoaseeksi jonkun toisen kädessä, yhdeksi väyläksi lisää vahingoittaa minua.
  • Quote Originally Posted by A(J)H View Post
    Unohdetaan se nyt, ku mä häpesin jo.

    Mä alan aina kiintymään ihmsiiin, joita ei vois vittujakaan kiinnostaa, enkä opi mitään. Tajuun miten cringee se on. Piti unohtaa mitä sanoin, ni ei tarvi kriisiytyä siitä enää enempää, ku kriisiydyin jo kerran.
    Älä suotta häpeä kiintymistä, vaikka toinen ei (vielä tai koskaan) välittäisi yhtä paljon kuin sinä! Harvoin se muutenkaan tapahtuu niin, että kaksi ihmistä kiintyy toisiinsa samaan aikaan, samaa vauhtia ja yhtä paljon. On jo itsessään hieno asia, että voi tuntea pitävänsä jostakusta. Sitten vain tulee nämä sosiaaliset ongelmat ja mutkat, kun ainakin itselle on ollut kova paikka ilmaista yhtään mitenkään sitä että tykkää, on kiva, pitää toisen seurasta, haluaisi tutustua enemmän tai yhtään mitään sinne päinkään. Kauhea pelko että toinen ei välitä tai välittää vähemmän ja olisin sitten ikään kuin tuhlannut omaa välittämistäni toiseen.

    Kummaa, mutta sekin asia on muuttumassa, siis minulla tai meillä. Varsinkin omia lapsia kohtaan usein. Kun esikoiseni syntyi, katsoin häntä silmiin vähän kauhuissani ja ajattelin "Pidätköhän sinä minusta ollenkaan?". Nyt kaikki on kääntynyt ylösalaisin. Kun katson lastani, ajattelen että rakastan ja välitän hänestä aina, vaikka hän vihaisi minua aikuisena. Se välittäminen on jotain mihin pystyn, olen ylpeä ja iloinen siitä. No tämä nyt meni jo kauas asian vierestä, tai en tiedä menikö. Tuli vain mieleen nyt tässä välissä, olen tätä pohdiskellut jo pidempään. Siis sitä miten välittäminen ja kiintyminenkin voi muuttaa muotoaan ja tulla hiljalleen turvallisemmaksi, ei aina vain tuhoaseeksi jonkun toisen kädessä, yhdeksi väyläksi lisää vahingoittaa minua.
  • En ottanut, Nannu. Oli kiva, ku vastasit.

  • En ottanut, Nannu. Oli kiva, ku vastasit.

  • Tänään oli vähän kamalaa. Ajattelin kirjoittaa siitä tänne.

    En oikein osaa ajatella että lapsuudessa kokemat jutut nyt NIIN kauheaa oli, että onhan muilla ollut paljon pahempaa ja ei tämä nyt mitään... vähättelen yleensä... mutta toimistolla joku sanoi minulle jotain tänään (en muista enää mitä se oli) ja siitä jäi omituinen olo, ihan kuin kädet olisi menneet kohmeeseen (vähän kuin pakkasella, mutta ei ollut kylmä) ja en tuntenut kasvojani ja tuntui että kasvoni jotenkin "liikkui" itsekseen. Tuli sama tunne kuin pienenä, pelko ja viha ja että en pääse pois. Sitten jotenkin "tulvi" niitä pahoja muistoja niin että tuntui kuin olisin ollut takaisin siellä henkisesti. Toiden jalkeen huomasin että olin kaupassa ostoskori kädessä mutta ei ollut aavistustakaan mitä piti ostaa. Itketti ja ostinpa sitten pullollisen punaviiniä, jonka aion nyt avata. Puistattaa ja on kylmä vaikka lämmitys on päällä.

    Ja aikaisemmin aamulla oli niiiin hyvällä tuulella. Innostuin jopa kupillisesta kahvia ja auringonpaisteen puutekaan ei haitannut.

    Mietin että olikohan se kollegan sanoma asia jonkinlainen triggeri, jota en tunnistanut? Häiritsee kun en muista mitä se sanoi. Ihan joku normaali asia se kuitenkin oli mistä ei pitäisi kenenkään sen kummempaa ajatella.

    Niin ja lisäys, piti myos sanoa että siellä kaupassa ekaa kertaa tuntui että kaikki ihmiset kävelee jotenkin liian lähellä. Teki mieli huitoa ne pois tai sanoa että miksi olet noin lähellä, vaikka ei ne oikeasti kuitenkaan olleet normaalia lähempänä kuin yleensäkään kaupassa. Olin melkein paniikissa että menkää muualle siitä, ja tuntui että tahallaan minua häiritsivät. Nyt kun kirjoitan siitä tähän niin tuntuu hassulta.
    Viimeisin muokkaus käyttäjältä Merlin; 20-04-17 klo 20:16.
    Terkuin, Merlin (foorumin ylläpitäjä)


  • Tänään oli vähän kamalaa. Ajattelin kirjoittaa siitä tänne.

    En oikein osaa ajatella että lapsuudessa kokemat jutut nyt NIIN kauheaa oli, että onhan muilla ollut paljon pahempaa ja ei tämä nyt mitään... vähättelen yleensä... mutta toimistolla joku sanoi minulle jotain tänään (en muista enää mitä se oli) ja siitä jäi omituinen olo, ihan kuin kädet olisi menneet kohmeeseen (vähän kuin pakkasella, mutta ei ollut kylmä) ja en tuntenut kasvojani ja tuntui että kasvoni jotenkin "liikkui" itsekseen. Tuli sama tunne kuin pienenä, pelko ja viha ja että en pääse pois. Sitten jotenkin "tulvi" niitä pahoja muistoja niin että tuntui kuin olisin ollut takaisin siellä henkisesti. Toiden jalkeen huomasin että olin kaupassa ostoskori kädessä mutta ei ollut aavistustakaan mitä piti ostaa. Itketti ja ostinpa sitten pullollisen punaviiniä, jonka aion nyt avata. Puistattaa ja on kylmä vaikka lämmitys on päällä.

    Ja aikaisemmin aamulla oli niiiin hyvällä tuulella. Innostuin jopa kupillisesta kahvia ja auringonpaisteen puutekaan ei haitannut.

    Mietin että olikohan se kollegan sanoma asia jonkinlainen triggeri, jota en tunnistanut? Häiritsee kun en muista mitä se sanoi. Ihan joku normaali asia se kuitenkin oli mistä ei pitäisi kenenkään sen kummempaa ajatella.

    Niin ja lisäys, piti myos sanoa että siellä kaupassa ekaa kertaa tuntui että kaikki ihmiset kävelee jotenkin liian lähellä. Teki mieli huitoa ne pois tai sanoa että miksi olet noin lähellä, vaikka ei ne oikeasti kuitenkaan olleet normaalia lähempänä kuin yleensäkään kaupassa. Olin melkein paniikissa että menkää muualle siitä, ja tuntui että tahallaan minua häiritsivät. Nyt kun kirjoitan siitä tähän niin tuntuu hassulta.
    Terkuin, Merlin (foorumin ylläpitäjä)


  • Tutulta kuulostaa. Veikkaisin että diagnoosi ja ehkä asioiden miettiminen on aloittanut joitain prosesseja mielessäsi ja olet nyt tavallista herkempi kaikille ärsykkeille ja triggereille. Tuo kaupassakäyntikin kuulosti niin tutulta. Minulla tuommoista kesti aikansa, mutta sitten se helpotti. Saako kysyä, oletko nyt terapiassa?
  • Tutulta kuulostaa. Veikkaisin että diagnoosi ja ehkä asioiden miettiminen on aloittanut joitain prosesseja mielessäsi ja olet nyt tavallista herkempi kaikille ärsykkeille ja triggereille. Tuo kaupassakäyntikin kuulosti niin tutulta. Minulla tuommoista kesti aikansa, mutta sitten se helpotti. Saako kysyä, oletko nyt terapiassa?
  • Quote Originally Posted by Pii View Post
    Tutulta kuulostaa. Veikkaisin että diagnoosi ja ehkä asioiden miettiminen on aloittanut joitain prosesseja mielessäsi ja olet nyt tavallista herkempi kaikille ärsykkeille ja triggereille. Tuo kaupassakäyntikin kuulosti niin tutulta. Minulla tuommoista kesti aikansa, mutta sitten se helpotti. Saako kysyä, oletko nyt terapiassa?
    Joo joitain kertoja olen käynyt, tosin ei mitään pitkäaikaista. Ensi viikolla torstaina alkaa kerran viikossa, saa nähdä mitä siitä tulee.
    Viimeisin muokkaus käyttäjältä Merlin; 20-04-17 klo 20:38. Syy: väärä viikonpäivä
    Terkuin, Merlin (foorumin ylläpitäjä)


  • Quote Originally Posted by Pii View Post
    Tutulta kuulostaa. Veikkaisin että diagnoosi ja ehkä asioiden miettiminen on aloittanut joitain prosesseja mielessäsi ja olet nyt tavallista herkempi kaikille ärsykkeille ja triggereille. Tuo kaupassakäyntikin kuulosti niin tutulta. Minulla tuommoista kesti aikansa, mutta sitten se helpotti. Saako kysyä, oletko nyt terapiassa?
    Joo joitain kertoja olen käynyt, tosin ei mitään pitkäaikaista. Ensi viikolla torstaina alkaa kerran viikossa, saa nähdä mitä siitä tulee.
    Terkuin, Merlin (foorumin ylläpitäjä)


Pikavastaus

Jos olet jo foorumin jäsen, muistathan kirjautua sisään ennen postausta!

Mikä kuukausi tulee viidennen kuukauden jälkeen?