• Vainoaminen

    Minulla on melkein 15 vuoden kokemus siitä mitä on tulla vainotuksi,ja sitä ennen olla väkivalaisessasuhteesa alkohistinkassa.
    Nyt kun yritän luoda uutta parisuhdetta törmään siihen, että aivan mitättömät asiat mitä mieheni tekee tai sanoo voivat laukaista minussa valtavan raivon ja vihan ja puolustuksen. Tunnen olevani taas samassa uhan tunteessa ja sietämätön olo purkautuu vihana. Tuhoan pian halamattani tämän parisuhteeni koska en pysty kontrolloimaan itseäni enää siinä kohtaa kun flasbackit menneisyydestä vyöryvät yli ja saavat vallan minussa.
    No nyt menossa työterveyden kautta terpiaan ja myös tapaamaan väkivaltatyöntekijää. Ja jopa vyöketerapeutille/reikihoitajalle.
  • Minulla on melkein 15 vuoden kokemus siitä mitä on tulla vainotuksi,ja sitä ennen olla väkivalaisessasuhteesa alkohistinkassa.
    Nyt kun yritän luoda uutta parisuhdetta törmään siihen, että aivan mitättömät asiat mitä mieheni tekee tai sanoo voivat laukaista minussa valtavan raivon ja vihan ja puolustuksen. Tunnen olevani taas samassa uhan tunteessa ja sietämätön olo purkautuu vihana. Tuhoan pian halamattani tämän parisuhteeni koska en pysty kontrolloimaan itseäni enää siinä kohtaa kun flasbackit menneisyydestä vyöryvät yli ja saavat vallan minussa.
    No nyt menossa työterveyden kautta terpiaan ja myös tapaamaan väkivaltatyöntekijää. Ja jopa vyöketerapeutille/reikihoitajalle.
  • Karla: tervetuloa foorumille! Ihanaa, että saamassa olet nyt pian apua tilanteeseesi! Täällä prosessoida voit oman tuntuman mukaan myös.

    Olettekohan kuinka saaneet puhuttua uuden kumppanin kanssa tilanteestasi tästä? Mahdollisesti voisi hänenkin ymmärrystään reaktiostasi lisätä? Ehkä jokin osuus muutenkin hyvä teidän yhdessä miettiä, miten juuri te kaksi saatte homman toimimaan? Vai onko sinulle turvallisempi hakea ratkaisuja tässä kohtaa itsellesi ja ilman uutta kumppania? Varmasti oma tuntemuksesi siitä mitä tarvitset nyt, on paras suunnan näyttäjä! Ajatuksia vain tahtoi tämä potilas tässä kirjoittelija hän, sinulle kertoa! Otat ja jätät, aivan kuinka juuri sinulle hyvä on!
  • Karla: tervetuloa foorumille! Ihanaa, että saamassa olet nyt pian apua tilanteeseesi! Täällä prosessoida voit oman tuntuman mukaan myös.

    Olettekohan kuinka saaneet puhuttua uuden kumppanin kanssa tilanteestasi tästä? Mahdollisesti voisi hänenkin ymmärrystään reaktiostasi lisätä? Ehkä jokin osuus muutenkin hyvä teidän yhdessä miettiä, miten juuri te kaksi saatte homman toimimaan? Vai onko sinulle turvallisempi hakea ratkaisuja tässä kohtaa itsellesi ja ilman uutta kumppania? Varmasti oma tuntemuksesi siitä mitä tarvitset nyt, on paras suunnan näyttäjä! Ajatuksia vain tahtoi tämä potilas tässä kirjoittelija hän, sinulle kertoa! Otat ja jätät, aivan kuinka juuri sinulle hyvä on!
  • Pikaisesti piipahdan ketjussa sanomassa tervetuloa foorumille!
    Terkuin, Merlin (foorumin ylläpitäjä)


  • Pikaisesti piipahdan ketjussa sanomassa tervetuloa foorumille!
    Terkuin, Merlin (foorumin ylläpitäjä)


  • Koska kaikki kuitenkin meistä sanois tän niin tervetuloa meidän kaikkien puolesta. Kyl mä uskallan sen sanoa...

    En mä tiedä, miksi mä vastaan, koska en mä osaa ehkä auttaa. Tai sitten osaan, en tiedä. Riippis on parisuhteessa, tai mäkin siis oon. Ja riippis selittää kaiken miehelle. Koska jos se ei selitä, ei se vois ymmärtää. Meistä ei kaikki osaa selittää. Mä oon raivo-osa. Tai olin. Joskus vieläki. Ja se hankaloittaa. Koska ei se oo miehen vika, jos suutun. Ja silti se on kohde. Ja siinä on ristiriita. Ja mä kuvotan itteeni. Mutta riippis osaa selittää. Ja mä yritän rajottaa... itteeni. Ja me ollaan edistytty. Ja toi mieskin ymmärtää. Ja jotain. En mä oo niin hyvä sanojen kanssa ku riippis.

    Mutta terapia on kai hyvä. Mutta riippis selittää miehelle itekin. Ja sekin on hyvä. Ei se muuten voi toimia.

    - Andrew

    P.S. Anteeksi kun tulin ees avaan suuni. Hävettää jo nyt.
    Nimimerkin takana vaikuttaa riippis + muut.
    Olemme naisia ja miehiä, tyttöjä ja poikia. Olemme lapsia, teinejä ja aikuisia. Olemme eläviä ja kuolleita. Olemme traumatisoituneita ja traumattomia. Olemme erillisiä persoonia, mutta yhdessä olemme kokonaisuus.

    P.S. Pahoittelen kirjoitusvirheitä puhelimella kirjoittaessani!
  • Koska kaikki kuitenkin meistä sanois tän niin tervetuloa meidän kaikkien puolesta. Kyl mä uskallan sen sanoa...

    En mä tiedä, miksi mä vastaan, koska en mä osaa ehkä auttaa. Tai sitten osaan, en tiedä. Riippis on parisuhteessa, tai mäkin siis oon. Ja riippis selittää kaiken miehelle. Koska jos se ei selitä, ei se vois ymmärtää. Meistä ei kaikki osaa selittää. Mä oon raivo-osa. Tai olin. Joskus vieläki. Ja se hankaloittaa. Koska ei se oo miehen vika, jos suutun. Ja silti se on kohde. Ja siinä on ristiriita. Ja mä kuvotan itteeni. Mutta riippis osaa selittää. Ja mä yritän rajottaa... itteeni. Ja me ollaan edistytty. Ja toi mieskin ymmärtää. Ja jotain. En mä oo niin hyvä sanojen kanssa ku riippis.

    Mutta terapia on kai hyvä. Mutta riippis selittää miehelle itekin. Ja sekin on hyvä. Ei se muuten voi toimia.

    - Andrew

    P.S. Anteeksi kun tulin ees avaan suuni. Hävettää jo nyt.
    Nimimerkin takana vaikuttaa riippis + muut.
    Olemme naisia ja miehiä, tyttöjä ja poikia. Olemme lapsia, teinejä ja aikuisia. Olemme eläviä ja kuolleita. Olemme traumatisoituneita ja traumattomia. Olemme erillisiä persoonia, mutta yhdessä olemme kokonaisuus.

    P.S. Pahoittelen kirjoitusvirheitä puhelimella kirjoittaessani!
  • En ole ennen kuullutkaan tällaisesta väkivaltatyöntekijästä. Hyvä että sellaisiakin on. Itsellä myös kokemusta vainoamisesta mutta ei noin pitkältä ajalta. Se tekee tosi turvattoman olon ja kun näitä asioita ei monet ymmärrä niin on vaikea puhua missään tai sitten jos olisi mahdollisuus puhua niin ei pysty, mutta kunhan saa asiat järjestettyä niin ettei vainoaja saa otettua yhteyttä mitään kautta niin se tietysti auttaa. Mutta eihän se aina ole edes mahdollista kun jostain ne kuitenkin löytää ne porsaanreiät miten saavat yhteydet tai sitten ei vain ole mahdollisuutta esim. muuttaa muualle. Itse olen aika hyvin pystynyt itseni suojaamaan mutta en ihan täysin kuitenkaan vielä.
  • En ole ennen kuullutkaan tällaisesta väkivaltatyöntekijästä. Hyvä että sellaisiakin on. Itsellä myös kokemusta vainoamisesta mutta ei noin pitkältä ajalta. Se tekee tosi turvattoman olon ja kun näitä asioita ei monet ymmärrä niin on vaikea puhua missään tai sitten jos olisi mahdollisuus puhua niin ei pysty, mutta kunhan saa asiat järjestettyä niin ettei vainoaja saa otettua yhteyttä mitään kautta niin se tietysti auttaa. Mutta eihän se aina ole edes mahdollista kun jostain ne kuitenkin löytää ne porsaanreiät miten saavat yhteydet tai sitten ei vain ole mahdollisuutta esim. muuttaa muualle. Itse olen aika hyvin pystynyt itseni suojaamaan mutta en ihan täysin kuitenkaan vielä.
  • Vainoaminen on yksi pääsyistä miksi muutimme Suomeen. Ymmärrän miltä sinusta tuntuu.
  • Eerie&Eeyore
    Vainoaminen on yksi pääsyistä miksi muutimme Suomeen. Ymmärrän miltä sinusta tuntuu.

Pikavastaus

Jos olet jo foorumin jäsen, muistathan kirjautua sisään ennen postausta!

Mikä kuukausi tulee viidennen kuukauden jälkeen?