• Psykoottisuuden rajan kanssa taistelu

    Ei ole ehkä monelle tuntematon tilanne, että jokin osa "oireistosta" moniaisen täyttää ainakin ajoittain psykoottisenkin tunnusmerkkejä. Toisilla ihan vakavastikin tai on päällekkäin jopa pysyviä psykoottisia diagnooseja jne.

    Potilas kokee tämän äärimmäisen hermostuttavaksi asiaksi! Kun eroten selkeästi ns.dissosiatiivisista tilanteista, joissa aivan hetkittäin humpsahtaa jotain harhaa, jonka yleensä melkein voi tunnistaa heti siinä, että ei tämä nyt ihan näin ole tai vähintäänkin jälkikäteen näin voi todeta, niin psykoottisen rajan ylittää ainakin mielestä potilaan ne tilanteet, kun ei kerta kaikkiaan erota sillä hetkellä eikä myöhemminkään, ei koskaan, missä meni raja toden ja muun välillä. Tämä on sietämätöntä!

    Tällä hetkellä on vaikeasti vainoharhainen ja vääristyy sitä kautta tulkinnat ja päällä on ns.minipsykoositiloja. Minipsykoosiongelmat ovat siitä mukavampia jälkikäteen, että ne karmeudessaan, voi kuitenkin myöhemmin aika hyvin erotella jokskin mikä on juurikin sitä "psykoottista", tavallaan. Vaan tämä vainoharhaisuus ja todellisuuden muokkautuminen sellaiseksi, että siinä tapahtuu asioita, joita ei tapahdu, on jotain jota ei pysty kunnolla käsittämään tai käsittelemään!

    Voi ymmärtää, etteivät kaikki asiat vain voi olla totta, muttei mitenkään - siis mitenkään -voi tehdä sitä analayysia tai käynnistää seulaa, joka sanoisi mitkä ovat mitäkin! Tämä vääristää ihmissuhdetilanteita, sitä miten toimii kaikkialla ja kaikessa. Silti on tolkuissaan potilas! Ei ole jatkuvassa jossain, vaan tässä? Ja silti ei rauhoittumallakaan, ei vain saa selkoa tästä! Aivot ei sano, järki ei löydä!

    Mitenkä ovatko moniaiset muut miten tulleet toimeen niiden asioiden kanssa, joissa ei pelkästään värity, pelkästään jonkin aikaa ole jokin jotain, vaan vähän kaikki alkaa mennä ja voi vain todeta nyt menee, muttei kovalla ponnistelullakaan saa, ei jälkikäteenkään, ei vain saa... selkoa? Erityisesti tämä vainoharhaisuus asia kiinnostaa, mistä otatte kiinni, ketä uskotte?

    Surullista näissä sekin, ettei koskaan, sittenkään kun tilanne laukeaa päivien tai viikkojen päästä, ei silloinkaan voi tietää mikä oli mitä. Muistikuvat ovat yhtä sen kanssa mitä eli. Hyvin hatarasti jotain räikeimpiä asioita silloin voi korjata, mutta suurta osaa ei vain saa.

    Viimeisen vuorokauden taas taistellut ties minkä uhkaavan asian kanssa! Tajuaa, ei voi olla kaikki ainakaan, ja silti ovathan ne? Oksettavaa menoa
  • Ei ole ehkä monelle tuntematon tilanne, että jokin osa "oireistosta" moniaisen täyttää ainakin ajoittain psykoottisenkin tunnusmerkkejä. Toisilla ihan vakavastikin tai on päällekkäin jopa pysyviä psykoottisia diagnooseja jne.

    Potilas kokee tämän äärimmäisen hermostuttavaksi asiaksi! Kun eroten selkeästi ns.dissosiatiivisista tilanteista, joissa aivan hetkittäin humpsahtaa jotain harhaa, jonka yleensä melkein voi tunnistaa heti siinä, että ei tämä nyt ihan näin ole tai vähintäänkin jälkikäteen näin voi todeta, niin psykoottisen rajan ylittää ainakin mielestä potilaan ne tilanteet, kun ei kerta kaikkiaan erota sillä hetkellä eikä myöhemminkään, ei koskaan, missä meni raja toden ja muun välillä. Tämä on sietämätöntä!

    Tällä hetkellä on vaikeasti vainoharhainen ja vääristyy sitä kautta tulkinnat ja päällä on ns.minipsykoositiloja. Minipsykoosiongelmat ovat siitä mukavampia jälkikäteen, että ne karmeudessaan, voi kuitenkin myöhemmin aika hyvin erotella jokskin mikä on juurikin sitä "psykoottista", tavallaan. Vaan tämä vainoharhaisuus ja todellisuuden muokkautuminen sellaiseksi, että siinä tapahtuu asioita, joita ei tapahdu, on jotain jota ei pysty kunnolla käsittämään tai käsittelemään!

    Voi ymmärtää, etteivät kaikki asiat vain voi olla totta, muttei mitenkään - siis mitenkään -voi tehdä sitä analayysia tai käynnistää seulaa, joka sanoisi mitkä ovat mitäkin! Tämä vääristää ihmissuhdetilanteita, sitä miten toimii kaikkialla ja kaikessa. Silti on tolkuissaan potilas! Ei ole jatkuvassa jossain, vaan tässä? Ja silti ei rauhoittumallakaan, ei vain saa selkoa tästä! Aivot ei sano, järki ei löydä!

    Mitenkä ovatko moniaiset muut miten tulleet toimeen niiden asioiden kanssa, joissa ei pelkästään värity, pelkästään jonkin aikaa ole jokin jotain, vaan vähän kaikki alkaa mennä ja voi vain todeta nyt menee, muttei kovalla ponnistelullakaan saa, ei jälkikäteenkään, ei vain saa... selkoa? Erityisesti tämä vainoharhaisuus asia kiinnostaa, mistä otatte kiinni, ketä uskotte?

    Surullista näissä sekin, ettei koskaan, sittenkään kun tilanne laukeaa päivien tai viikkojen päästä, ei silloinkaan voi tietää mikä oli mitä. Muistikuvat ovat yhtä sen kanssa mitä eli. Hyvin hatarasti jotain räikeimpiä asioita silloin voi korjata, mutta suurta osaa ei vain saa.

    Viimeisen vuorokauden taas taistellut ties minkä uhkaavan asian kanssa! Tajuaa, ei voi olla kaikki ainakaan, ja silti ovathan ne? Oksettavaa menoa
  • Mulla on se ongelma, että se kerta kun kävin selvästi psykoosin rajalla, olin erittäin onnellinen. Olin ajatellut, että äitini psykoosin kaltaisen tilan tunnistaisin kyllä itsessäni, sen vainoamisen kauhun, mutta pääni tekikin jekun ja vei toiseen suuntaan. Jälkikäteen, aika kauan myöhemmin, sen vihdoin näki harhaksi mutta ei se muistikuvan kauneus ja onni siitä kadonnut ollenkaan. Sai vain uuden varjon.

    Minulla ei ole neuvoja, olen vain tässä ja hiljaa ymmärrän ainakin jotain ehkä..toivottavasti.
    Tällä hetkellä aktiivisina mm.:
    Pieni Olivia, Pikkunannu, Jäätyvä tyttö
    Teinit Noora, ​Turkoosi, Emilia, Muskeli
    Aikuiset Pahvinannu, Yrjö

    Tällä värillä kirjoitan moderaattorina.

    Turvallisuusäänestys - osallistu!

    Blogi
  • Mulla on se ongelma, että se kerta kun kävin selvästi psykoosin rajalla, olin erittäin onnellinen. Olin ajatellut, että äitini psykoosin kaltaisen tilan tunnistaisin kyllä itsessäni, sen vainoamisen kauhun, mutta pääni tekikin jekun ja vei toiseen suuntaan. Jälkikäteen, aika kauan myöhemmin, sen vihdoin näki harhaksi mutta ei se muistikuvan kauneus ja onni siitä kadonnut ollenkaan. Sai vain uuden varjon.

    Minulla ei ole neuvoja, olen vain tässä ja hiljaa ymmärrän ainakin jotain ehkä..toivottavasti.
    Tällä hetkellä aktiivisina mm.:
    Pieni Olivia, Pikkunannu, Jäätyvä tyttö
    Teinit Noora, ​Turkoosi, Emilia, Muskeli
    Aikuiset Pahvinannu, Yrjö

    Tällä värillä kirjoitan moderaattorina.

    Turvallisuusäänestys - osallistu!

    Blogi
  • Kuulostaa ymmärrät. Kiitos Nannu!
  • Kuulostaa ymmärrät. Kiitos Nannu!
  • septidi :

    Vainoharhaisuudet, psykoottiset hulluuskohtaukset, autistismikohtaukset, mikropsykoosit, poissaolokohtaukset, äärimmäiset dissosiatiiviset tilat ynnä muut äärimmäiset syvämonivaikeat olot, ajatukset ja tunteet täytyy aina keskustella livenä jonkun/joidenkin kanssa läpi joko heti tai myöhemmin: ei saa jättää itseään itsekseen mietiskelemään tuollaisia asioita, vaan niistä täytyy pyrkiä 'tulemaan ulos' mahdollisimman nopeasti jonkun toisen ihmisen avulla. Sama asia siis kuin itsemurhaamisen eli itsetuhoisuuden kanssa - ja myös kaikkien muidenkin kökköolojen, kökkötunteiden, kökköajatusten jne. kanssa. Kirjoittelu täällä virtuaalitodellisuudessa auttaa tietyllä tavalla, mutta ei voi mitenkään korvata live-kontakteja. Ehkä pyörittelet septidi liikaa itseksesi asioitasi? Onko sinulla tällä hetkellä ketään, kehen/keihin ottaa yhteyttä ja jutella noista? Vaikka haukun täällä keskustelufoorumilla muun muassa kriisipuhelimia, niin olen kyllä saanut niistä paljon paljon apua ja tukeakin [, vaikka se puoskarointi kyllä tosiaankin sattuu joka ikinen kerta, kun kohdalle sattuu...] - ei käy kieltäminen. Toisaalta: vainoharhaisuuksien, psykoottisuuden ynnä muiden vastaavien psyyken asioiden varsinainen hoitopaikka on ammattitaitoinen psykoterapia.

    Harhaisuuteen voi oma-apuna käyttää kysymystä: mikä on nyt totta?

    Kaikesta selviää puhumalla, mutta se, että kenen kanssa puhuu, on toipumisen kannalta myös tietenkin äärimmäisen tärkeaa! Voimia ja valoa , septidi !
    Viimeisin muokkaus käyttäjältä Insestiäidin tytär; 11-01-17 klo 15:18.
    Insesti ja yhteisö
    Lääketieteellinen aikakauskirja Duodecim 1992;108(3):280 Esko Varilo ja Leena Linna:

    " " - Vanhempien kanssa työskennellyt sosiaalityöntekijä kysyi, eikö insestilasta "saisi antaa edes jouluksi kotiin"–ikään kuin lapsen kannalta jouluna tapahtuva insesti olisi mukavampaa kuin arkipäivinä tapahtuva." "

    http://www.duodecimlehti.fi/lehti/1992/3/duo20056
  • septidi :

    Vainoharhaisuudet, psykoottiset hulluuskohtaukset, autistismikohtaukset, mikropsykoosit, poissaolokohtaukset, äärimmäiset dissosiatiiviset tilat ynnä muut äärimmäiset syvämonivaikeat olot, ajatukset ja tunteet täytyy aina keskustella livenä jonkun/joidenkin kanssa läpi joko heti tai myöhemmin: ei saa jättää itseään itsekseen mietiskelemään tuollaisia asioita, vaan niistä täytyy pyrkiä 'tulemaan ulos' mahdollisimman nopeasti jonkun toisen ihmisen avulla. Sama asia siis kuin itsemurhaamisen eli itsetuhoisuuden kanssa - ja myös kaikkien muidenkin kökköolojen, kökkötunteiden, kökköajatusten jne. kanssa. Kirjoittelu täällä virtuaalitodellisuudessa auttaa tietyllä tavalla, mutta ei voi mitenkään korvata live-kontakteja. Ehkä pyörittelet septidi liikaa itseksesi asioitasi? Onko sinulla tällä hetkellä ketään, kehen/keihin ottaa yhteyttä ja jutella noista? Vaikka haukun täällä keskustelufoorumilla muun muassa kriisipuhelimia, niin olen kyllä saanut niistä paljon paljon apua ja tukeakin [, vaikka se puoskarointi kyllä tosiaankin sattuu joka ikinen kerta, kun kohdalle sattuu...] - ei käy kieltäminen. Toisaalta: vainoharhaisuuksien, psykoottisuuden ynnä muiden vastaavien psyyken asioiden varsinainen hoitopaikka on ammattitaitoinen psykoterapia.

    Harhaisuuteen voi oma-apuna käyttää kysymystä: mikä on nyt totta?

    Kaikesta selviää puhumalla, mutta se, että kenen kanssa puhuu, on toipumisen kannalta myös tietenkin äärimmäisen tärkeaa! Voimia ja valoa , septidi !
    Insesti ja yhteisö
    Lääketieteellinen aikakauskirja Duodecim 1992;108(3):280 Esko Varilo ja Leena Linna:

    " " - Vanhempien kanssa työskennellyt sosiaalityöntekijä kysyi, eikö insestilasta "saisi antaa edes jouluksi kotiin"–ikään kuin lapsen kannalta jouluna tapahtuva insesti olisi mukavampaa kuin arkipäivinä tapahtuva." "

    http://www.duodecimlehti.fi/lehti/1992/3/duo20056
  • septidi: olen käsittänyt kirjoituksistasi, että et ole niin itsetuhoinen kuin minä. Ihmettelen, että kuinka liikut psykoottisuusrajalla, mutta et ole kuitenkaan itsetuhoinen?! Se, että et ole itsetuhoinen, tai et käsittääkseni ainakaan yhtä itsetuhoinen kuin minä, on tietenkin vain hyvä asia, mutta olen siis kuvitellut, että kaikki psykoottiset ihmiset ovat myös itsetuhoisia! Voi siis olla psykoottinen ja ei-itsetuhoinen samaan aikaan...?

    HUOM! septidi HUOM!: älä mieti näitä kysymyksiäni, jos ne sotkevat sinua lisää!!!!!
    Viimeisin muokkaus käyttäjältä Insestiäidin tytär; 11-01-17 klo 15:41.
    Insesti ja yhteisö
    Lääketieteellinen aikakauskirja Duodecim 1992;108(3):280 Esko Varilo ja Leena Linna:

    " " - Vanhempien kanssa työskennellyt sosiaalityöntekijä kysyi, eikö insestilasta "saisi antaa edes jouluksi kotiin"–ikään kuin lapsen kannalta jouluna tapahtuva insesti olisi mukavampaa kuin arkipäivinä tapahtuva." "

    http://www.duodecimlehti.fi/lehti/1992/3/duo20056
  • septidi: olen käsittänyt kirjoituksistasi, että et ole niin itsetuhoinen kuin minä. Ihmettelen, että kuinka liikut psykoottisuusrajalla, mutta et ole kuitenkaan itsetuhoinen?! Se, että et ole itsetuhoinen, tai et käsittääkseni ainakaan yhtä itsetuhoinen kuin minä, on tietenkin vain hyvä asia, mutta olen siis kuvitellut, että kaikki psykoottiset ihmiset ovat myös itsetuhoisia! Voi siis olla psykoottinen ja ei-itsetuhoinen samaan aikaan...?

    HUOM! septidi HUOM!: älä mieti näitä kysymyksiäni, jos ne sotkevat sinua lisää!!!!!
    Insesti ja yhteisö
    Lääketieteellinen aikakauskirja Duodecim 1992;108(3):280 Esko Varilo ja Leena Linna:

    " " - Vanhempien kanssa työskennellyt sosiaalityöntekijä kysyi, eikö insestilasta "saisi antaa edes jouluksi kotiin"–ikään kuin lapsen kannalta jouluna tapahtuva insesti olisi mukavampaa kuin arkipäivinä tapahtuva." "

    http://www.duodecimlehti.fi/lehti/1992/3/duo20056
  • IÄ:n tytär, kiitos kehotuksesta hakea potilaalle live-tukea! Ihmettelit, kun ei kirjoita potilas itsemurhaamisesta yms. vaikka vaikeasti sairas. Kysymys siitä, että on potilas niin syvästi ja vaikeasti itsetuhoinen nytkin, ettei siitä voi kirjoittaa - kukaan ei saa estää, jos ja kun tämä tämän hetkinen elämäntilanne väistämättä on ajautumassa tähän lopulliseen ratkaisuun. Todellisuudessa potilas ei ole ihan vähän itsetuhoinen! Paljon. Myös muu kuin kuolema, muu satuttaminen. Kuolemaa ei näe pahana, ei halua sitä vastaan enää taistella. Mutta jättää kirjoituksen asiasta tähän hän tämä minä, liian vakuuttava olisi, jos kirjoittaisi kuten yleensä.

    Epäluuloisissa ja vainoharhaisissa kierteissä sekin vaikeaa, ettei luota kehenkään, jotta voisi puhua! Siinä pitäisi olla terapiaa, mutta potilaan terapia on rikki.
  • IÄ:n tytär, kiitos kehotuksesta hakea potilaalle live-tukea! Ihmettelit, kun ei kirjoita potilas itsemurhaamisesta yms. vaikka vaikeasti sairas. Kysymys siitä, että on potilas niin syvästi ja vaikeasti itsetuhoinen nytkin, ettei siitä voi kirjoittaa - kukaan ei saa estää, jos ja kun tämä tämän hetkinen elämäntilanne väistämättä on ajautumassa tähän lopulliseen ratkaisuun. Todellisuudessa potilas ei ole ihan vähän itsetuhoinen! Paljon. Myös muu kuin kuolema, muu satuttaminen. Kuolemaa ei näe pahana, ei halua sitä vastaan enää taistella. Mutta jättää kirjoituksen asiasta tähän hän tämä minä, liian vakuuttava olisi, jos kirjoittaisi kuten yleensä.

    Epäluuloisissa ja vainoharhaisissa kierteissä sekin vaikeaa, ettei luota kehenkään, jotta voisi puhua! Siinä pitäisi olla terapiaa, mutta potilaan terapia on rikki.
  • septidi: kirjoitin sinulle pitkän viestin, mutta sekoilen taas tekniikan kanssa, enkä ymmärrä, että minne se viesti meni! Kirjoitan uuden vaikka pätkissä!
    Insesti ja yhteisö
    Lääketieteellinen aikakauskirja Duodecim 1992;108(3):280 Esko Varilo ja Leena Linna:

    " " - Vanhempien kanssa työskennellyt sosiaalityöntekijä kysyi, eikö insestilasta "saisi antaa edes jouluksi kotiin"–ikään kuin lapsen kannalta jouluna tapahtuva insesti olisi mukavampaa kuin arkipäivinä tapahtuva." "

    http://www.duodecimlehti.fi/lehti/1992/3/duo20056
  • septidi: kirjoitin sinulle pitkän viestin, mutta sekoilen taas tekniikan kanssa, enkä ymmärrä, että minne se viesti meni! Kirjoitan uuden vaikka pätkissä!
    Insesti ja yhteisö
    Lääketieteellinen aikakauskirja Duodecim 1992;108(3):280 Esko Varilo ja Leena Linna:

    " " - Vanhempien kanssa työskennellyt sosiaalityöntekijä kysyi, eikö insestilasta "saisi antaa edes jouluksi kotiin"–ikään kuin lapsen kannalta jouluna tapahtuva insesti olisi mukavampaa kuin arkipäivinä tapahtuva." "

    http://www.duodecimlehti.fi/lehti/1992/3/duo20056
  • septidi: hyvä, että kommunikoit kirjoittamalla , sillä tuossa tilassa tärkeintä on todellakin se, että kommunikoi tavalla tai toisella!
    Insesti ja yhteisö
    Lääketieteellinen aikakauskirja Duodecim 1992;108(3):280 Esko Varilo ja Leena Linna:

    " " - Vanhempien kanssa työskennellyt sosiaalityöntekijä kysyi, eikö insestilasta "saisi antaa edes jouluksi kotiin"–ikään kuin lapsen kannalta jouluna tapahtuva insesti olisi mukavampaa kuin arkipäivinä tapahtuva." "

    http://www.duodecimlehti.fi/lehti/1992/3/duo20056
  • septidi: hyvä, että kommunikoit kirjoittamalla , sillä tuossa tilassa tärkeintä on todellakin se, että kommunikoi tavalla tai toisella!
    Insesti ja yhteisö
    Lääketieteellinen aikakauskirja Duodecim 1992;108(3):280 Esko Varilo ja Leena Linna:

    " " - Vanhempien kanssa työskennellyt sosiaalityöntekijä kysyi, eikö insestilasta "saisi antaa edes jouluksi kotiin"–ikään kuin lapsen kannalta jouluna tapahtuva insesti olisi mukavampaa kuin arkipäivinä tapahtuva." "

    http://www.duodecimlehti.fi/lehti/1992/3/duo20056
  • septidi: olisiko sinulla joku, johon luotat sen verran, että voisit kirjoitella hänen kanssaan? Sen kommunikointikanavan käyttö eli vuorovaikutus eli esim. juuri kirjoittaminen hivuttaa pikku hiljaa ulos tuollaisesta tilasta kuin missä olet nyt.
    Insesti ja yhteisö
    Lääketieteellinen aikakauskirja Duodecim 1992;108(3):280 Esko Varilo ja Leena Linna:

    " " - Vanhempien kanssa työskennellyt sosiaalityöntekijä kysyi, eikö insestilasta "saisi antaa edes jouluksi kotiin"–ikään kuin lapsen kannalta jouluna tapahtuva insesti olisi mukavampaa kuin arkipäivinä tapahtuva." "

    http://www.duodecimlehti.fi/lehti/1992/3/duo20056
  • septidi: olisiko sinulla joku, johon luotat sen verran, että voisit kirjoitella hänen kanssaan? Sen kommunikointikanavan käyttö eli vuorovaikutus eli esim. juuri kirjoittaminen hivuttaa pikku hiljaa ulos tuollaisesta tilasta kuin missä olet nyt.
    Insesti ja yhteisö
    Lääketieteellinen aikakauskirja Duodecim 1992;108(3):280 Esko Varilo ja Leena Linna:

    " " - Vanhempien kanssa työskennellyt sosiaalityöntekijä kysyi, eikö insestilasta "saisi antaa edes jouluksi kotiin"–ikään kuin lapsen kannalta jouluna tapahtuva insesti olisi mukavampaa kuin arkipäivinä tapahtuva." "

    http://www.duodecimlehti.fi/lehti/1992/3/duo20056
  • septidi: kai sinulla on tarvittaessa-lääkitys tai jotain muuta lääkärin määräämää lääkettä, jonka avulla selviät tuollaisista tiloista?
    Insesti ja yhteisö
    Lääketieteellinen aikakauskirja Duodecim 1992;108(3):280 Esko Varilo ja Leena Linna:

    " " - Vanhempien kanssa työskennellyt sosiaalityöntekijä kysyi, eikö insestilasta "saisi antaa edes jouluksi kotiin"–ikään kuin lapsen kannalta jouluna tapahtuva insesti olisi mukavampaa kuin arkipäivinä tapahtuva." "

    http://www.duodecimlehti.fi/lehti/1992/3/duo20056
  • septidi: kai sinulla on tarvittaessa-lääkitys tai jotain muuta lääkärin määräämää lääkettä, jonka avulla selviät tuollaisista tiloista?
    Insesti ja yhteisö
    Lääketieteellinen aikakauskirja Duodecim 1992;108(3):280 Esko Varilo ja Leena Linna:

    " " - Vanhempien kanssa työskennellyt sosiaalityöntekijä kysyi, eikö insestilasta "saisi antaa edes jouluksi kotiin"–ikään kuin lapsen kannalta jouluna tapahtuva insesti olisi mukavampaa kuin arkipäivinä tapahtuva." "

    http://www.duodecimlehti.fi/lehti/1992/3/duo20056
  • septidi: vuorovaikutuksen eli kommunikoinnin avulla selviää umpiryteiköistäkin Tiellä kohti lopullista TOIPUMISTA !
    Insesti ja yhteisö
    Lääketieteellinen aikakauskirja Duodecim 1992;108(3):280 Esko Varilo ja Leena Linna:

    " " - Vanhempien kanssa työskennellyt sosiaalityöntekijä kysyi, eikö insestilasta "saisi antaa edes jouluksi kotiin"–ikään kuin lapsen kannalta jouluna tapahtuva insesti olisi mukavampaa kuin arkipäivinä tapahtuva." "

    http://www.duodecimlehti.fi/lehti/1992/3/duo20056
  • septidi: vuorovaikutuksen eli kommunikoinnin avulla selviää umpiryteiköistäkin Tiellä kohti lopullista TOIPUMISTA !
    Insesti ja yhteisö
    Lääketieteellinen aikakauskirja Duodecim 1992;108(3):280 Esko Varilo ja Leena Linna:

    " " - Vanhempien kanssa työskennellyt sosiaalityöntekijä kysyi, eikö insestilasta "saisi antaa edes jouluksi kotiin"–ikään kuin lapsen kannalta jouluna tapahtuva insesti olisi mukavampaa kuin arkipäivinä tapahtuva." "

    http://www.duodecimlehti.fi/lehti/1992/3/duo20056
  • septidi: tässä oli tärkeimmät asiani sinulle. Odotan vastaustasi, mutta saatan mennä nukkumaan, mutta siinä tapauksessa luen huomenna mahdollisen vastauksesi.
    Insesti ja yhteisö
    Lääketieteellinen aikakauskirja Duodecim 1992;108(3):280 Esko Varilo ja Leena Linna:

    " " - Vanhempien kanssa työskennellyt sosiaalityöntekijä kysyi, eikö insestilasta "saisi antaa edes jouluksi kotiin"–ikään kuin lapsen kannalta jouluna tapahtuva insesti olisi mukavampaa kuin arkipäivinä tapahtuva." "

    http://www.duodecimlehti.fi/lehti/1992/3/duo20056
  • septidi: tässä oli tärkeimmät asiani sinulle. Odotan vastaustasi, mutta saatan mennä nukkumaan, mutta siinä tapauksessa luen huomenna mahdollisen vastauksesi.
    Insesti ja yhteisö
    Lääketieteellinen aikakauskirja Duodecim 1992;108(3):280 Esko Varilo ja Leena Linna:

    " " - Vanhempien kanssa työskennellyt sosiaalityöntekijä kysyi, eikö insestilasta "saisi antaa edes jouluksi kotiin"–ikään kuin lapsen kannalta jouluna tapahtuva insesti olisi mukavampaa kuin arkipäivinä tapahtuva." "

    http://www.duodecimlehti.fi/lehti/1992/3/duo20056
  • Septidi, toivotan vaan paljon voimia taisteluusi... Ammattiapu on ehkä ainut mikä voi auttaa.. Niin vaikeaa kuin se onkin luottaa. Itse olen kamppailut aivan saman asian kanssa. Eikä se ollut missään kohtaa helppoa puhua kenelekään tai luottaa. Psykoosin rajoilla olin. Olen välillä vieläkin
  • Septidi, toivotan vaan paljon voimia taisteluusi... Ammattiapu on ehkä ainut mikä voi auttaa.. Niin vaikeaa kuin se onkin luottaa. Itse olen kamppailut aivan saman asian kanssa. Eikä se ollut missään kohtaa helppoa puhua kenelekään tai luottaa. Psykoosin rajoilla olin. Olen välillä vieläkin
  • Minä en ole taipuvainen psykoottisuuteen, mutta vääristyneitä ajatusmalleja tietty on ja tietyissä tiloissa/osissa saattaa joissain tilanteissa tulla aika pahastikin vääristyneitä kuvitelmia ja oletuksia. Mutta ovat siis sitä lajia, jonka voi jälkikäteen oikeaksi korjata tai joskus jo tilanteessakin miettiä, että ehkä tämä juttu nyt ei todellisuudessa ihan näin mene. Eli tältä pohjalta ja tätä taustaa vasten kommentoin.

    Noissa omissa tilanteissani käytän ulkopuolista tahoa, minkä paremmassa hapessa ollessani olen luotettavaksi arvioinut. Luotettavuus ei tässä yhteydessä oikeastaan tarkoita sitä sellaista luottamista, mihin emme kykene, vaan semmoista tervejärkisyyttä. Että luotanko minä siihen että tämä ihminen jolta asiaa kysyn, pystyy luotettavasti arvioimaan onko kokemukseni totta, vai onko se vääristynyt.

    Se riittää, ainakin minulle, koska elämässäni ei ole sillä lailla pahantahtoisia ihmisiä että ehdoin tahdoin rupeaisivat valehtelemaan tmv. Käytännössä minulla on yksi ystävä, joka on erittäin tervejärkinen jalat maassa tyyppi, siltä kysyn jos tarvis on. Sen lisäksi voisin hyvin kuvitella kysyväni täällä, teiltä kanssaeläjiltä, koska teillä kellään ei olisi mitään intressiä sanoa mitään muuta kuin se, mikä mielestänne on totuus. Kukaan ei hyötyisi muusta. Tätäpä siis mietiskelin, voisiko septidi kysyä meiltä mielipidettä? Eihän sitä pakko ole totuudeksi ottaa, jos siltä tuntuu, mutta auttaisiko kuulla mielipiteitä? En tietysti tiedä, ovatko niin yksityisiä tai paljastavia tai jotain, ettei voi, kunhan nyt tuli mieleen. Ehkä mahdollista muuttaa yksityiskohtia, en tiedä, mietin vaan.
    Kirjaimeni kertovat mielipiteitäni, eivät faktoja.

    Kirjoitan moderaattorina vain ja ainoastaan tällä värillä. Kaikki muut kirjoitukset ovat omia henkilökohtaisia mielipiteitäni, joilla ei ole mitään tekoa ylläpidon, sääntöjen tai moderoinnin kanssa.
  • Minä en ole taipuvainen psykoottisuuteen, mutta vääristyneitä ajatusmalleja tietty on ja tietyissä tiloissa/osissa saattaa joissain tilanteissa tulla aika pahastikin vääristyneitä kuvitelmia ja oletuksia. Mutta ovat siis sitä lajia, jonka voi jälkikäteen oikeaksi korjata tai joskus jo tilanteessakin miettiä, että ehkä tämä juttu nyt ei todellisuudessa ihan näin mene. Eli tältä pohjalta ja tätä taustaa vasten kommentoin.

    Noissa omissa tilanteissani käytän ulkopuolista tahoa, minkä paremmassa hapessa ollessani olen luotettavaksi arvioinut. Luotettavuus ei tässä yhteydessä oikeastaan tarkoita sitä sellaista luottamista, mihin emme kykene, vaan semmoista tervejärkisyyttä. Että luotanko minä siihen että tämä ihminen jolta asiaa kysyn, pystyy luotettavasti arvioimaan onko kokemukseni totta, vai onko se vääristynyt.

    Se riittää, ainakin minulle, koska elämässäni ei ole sillä lailla pahantahtoisia ihmisiä että ehdoin tahdoin rupeaisivat valehtelemaan tmv. Käytännössä minulla on yksi ystävä, joka on erittäin tervejärkinen jalat maassa tyyppi, siltä kysyn jos tarvis on. Sen lisäksi voisin hyvin kuvitella kysyväni täällä, teiltä kanssaeläjiltä, koska teillä kellään ei olisi mitään intressiä sanoa mitään muuta kuin se, mikä mielestänne on totuus. Kukaan ei hyötyisi muusta. Tätäpä siis mietiskelin, voisiko septidi kysyä meiltä mielipidettä? Eihän sitä pakko ole totuudeksi ottaa, jos siltä tuntuu, mutta auttaisiko kuulla mielipiteitä? En tietysti tiedä, ovatko niin yksityisiä tai paljastavia tai jotain, ettei voi, kunhan nyt tuli mieleen. Ehkä mahdollista muuttaa yksityiskohtia, en tiedä, mietin vaan.
    Kirjaimeni kertovat mielipiteitäni, eivät faktoja.

    Kirjoitan moderaattorina vain ja ainoastaan tällä värillä. Kaikki muut kirjoitukset ovat omia henkilökohtaisia mielipiteitäni, joilla ei ole mitään tekoa ylläpidon, sääntöjen tai moderoinnin kanssa.
  • @septidi , voimia ja luottamusta.
    Mariini, Salis ja Hätis etsimässä yhteisymmärrystä ja rauhaa.

  • @septidi , voimia ja luottamusta.
    Mariini, Salis ja Hätis etsimässä yhteisymmärrystä ja rauhaa.

  • Olen samaa mieltä, että jos muu ei auta, niin tänne kirjoita. Se voi auttaa selvittämään ajatuksia ja voit saada selville mikä on totta ja mikä ei. Kirjoita vaikka tuonne jäsenten palstalle, niin on vähän yksityisempi. Paljon voimia
  • Olen samaa mieltä, että jos muu ei auta, niin tänne kirjoita. Se voi auttaa selvittämään ajatuksia ja voit saada selville mikä on totta ja mikä ei. Kirjoita vaikka tuonne jäsenten palstalle, niin on vähän yksityisempi. Paljon voimia
  • Hyvää huomenta septidi !

    Minä olen nukkunut hyvin, mikä jaksaa hämmästyttää ja kummastuttaa minua yhäti vaan, kun niin tapahtuu, sillä niin kammottavia sysimustia, levottomia ja unettomia öitä olen elämäni aikana vetänyt läpi.

    Onnellista , valoista , iloista itseä rakastavaa ja kunnioittavaa 12.1. 2017 -päivää kaikille palstalaisille !
    Viimeisin muokkaus käyttäjältä Insestiäidin tytär; 12-01-17 klo 04:03.
    Insesti ja yhteisö
    Lääketieteellinen aikakauskirja Duodecim 1992;108(3):280 Esko Varilo ja Leena Linna:

    " " - Vanhempien kanssa työskennellyt sosiaalityöntekijä kysyi, eikö insestilasta "saisi antaa edes jouluksi kotiin"–ikään kuin lapsen kannalta jouluna tapahtuva insesti olisi mukavampaa kuin arkipäivinä tapahtuva." "

    http://www.duodecimlehti.fi/lehti/1992/3/duo20056
  • Hyvää huomenta septidi !

    Minä olen nukkunut hyvin, mikä jaksaa hämmästyttää ja kummastuttaa minua yhäti vaan, kun niin tapahtuu, sillä niin kammottavia sysimustia, levottomia ja unettomia öitä olen elämäni aikana vetänyt läpi.

    Onnellista , valoista , iloista itseä rakastavaa ja kunnioittavaa 12.1. 2017 -päivää kaikille palstalaisille !
    Insesti ja yhteisö
    Lääketieteellinen aikakauskirja Duodecim 1992;108(3):280 Esko Varilo ja Leena Linna:

    " " - Vanhempien kanssa työskennellyt sosiaalityöntekijä kysyi, eikö insestilasta "saisi antaa edes jouluksi kotiin"–ikään kuin lapsen kannalta jouluna tapahtuva insesti olisi mukavampaa kuin arkipäivinä tapahtuva." "

    http://www.duodecimlehti.fi/lehti/1992/3/duo20056
  • Kiitos IÄ:n Äiti! Ei sinun pienen tarvitse potilaan kirjoituksia alkaa päivystää! Potilaskin lukee ja kirjoittaa milloin pystyy, ehtii.

    Lääkityksiä useampia, vaikka mitä, mutta pysyvää lääkitystä ei enää. Moni lääke vaikeuttanut on tilannetta. Varmasti psykiatri jotain määräisi, mutta ei ole nyt ollut mahdollista olla psykiatriin yhteydessä. Sitten se ehkä muuttuisi liikaa todeksi, että terapia on häviämässä ja siitä olisi vaikea selvitä. Potilas umpikujautuu vaihtoehtoineen usein. Ei voi sitä eikä tätä eikä tuota...

    Kirjoittaa ehkä jotain tuohon kohta perään... miettii hetken. kirjoittaako vaiko eikö.

    Se on totta, että kun alkaa hukkua sisälleen, niin olisi hyvä ulospäin, kommunikoida. Vaikeaksi sen tekee, kun on huonosti luottavainen ja tuhoaa toisia kumotessaan ja tietää, että ulkopuolinen sanoisi; ei mikään noista ajatuksista ole totta, vaikka siis kyllä osa varmasti on... ja voisi käydä niinkin, että kertoisi potilas täällä ajatuksia, pelottavia ajatuksia, ja alkaisivat täällä olevat myöskin niitä pelätä! Tartunta on mahdollinen nimittäin. Ja sittenkös sitä vasta potilas olisikin paha, paholainen, jonka kaikki tahtovat hengiltä!
  • Kiitos IÄ:n Äiti! Ei sinun pienen tarvitse potilaan kirjoituksia alkaa päivystää! Potilaskin lukee ja kirjoittaa milloin pystyy, ehtii.

    Lääkityksiä useampia, vaikka mitä, mutta pysyvää lääkitystä ei enää. Moni lääke vaikeuttanut on tilannetta. Varmasti psykiatri jotain määräisi, mutta ei ole nyt ollut mahdollista olla psykiatriin yhteydessä. Sitten se ehkä muuttuisi liikaa todeksi, että terapia on häviämässä ja siitä olisi vaikea selvitä. Potilas umpikujautuu vaihtoehtoineen usein. Ei voi sitä eikä tätä eikä tuota...

    Kirjoittaa ehkä jotain tuohon kohta perään... miettii hetken. kirjoittaako vaiko eikö.

    Se on totta, että kun alkaa hukkua sisälleen, niin olisi hyvä ulospäin, kommunikoida. Vaikeaksi sen tekee, kun on huonosti luottavainen ja tuhoaa toisia kumotessaan ja tietää, että ulkopuolinen sanoisi; ei mikään noista ajatuksista ole totta, vaikka siis kyllä osa varmasti on... ja voisi käydä niinkin, että kertoisi potilas täällä ajatuksia, pelottavia ajatuksia, ja alkaisivat täällä olevat myöskin niitä pelätä! Tartunta on mahdollinen nimittäin. Ja sittenkös sitä vasta potilas olisikin paha, paholainen, jonka kaikki tahtovat hengiltä!
  • Kiitos Pandora, Inmyhead, Ruusunen ja Mariini!


    Inmyhead: sillä tapaa käydä vähän voi vainoharhaisuuden kierteissä, ettei enää voi luottaa sillä ”tervejärkiselläkään” tavalla. Muuttuu epävarmaksi ylipäätään onko missään turvassa.

    Ruusunen: olisi aika pitkät tarinat kirjoittaa kaikkea ja kun ei osaa edes kunnolla esittää kysymystä, että onko tämä vai tämä vai tämä harhainen ja vainoharhainen ajatuskulku. Tietää vain, että on epätodennäköistä, että aivan kaikki maailmassa on niin vinksahtanut! Vaan toisaalta kyllä maailmassakin vain tapahtuu karmeita ja pelottavia asioita ja ei ole mitään oikeaa syytä miksei voisi käydä niin, että niitä on useita samaan aikaan menossa… miettii hetken kirjoittaisiko yhden tai kahden tai jotain….

    Ja huomenta IÄ:n Äiti! Kirjoittikin potilas näköjään tuota viestiä sillä välin kun olit herännyt!
  • Kiitos Pandora, Inmyhead, Ruusunen ja Mariini!


    Inmyhead: sillä tapaa käydä vähän voi vainoharhaisuuden kierteissä, ettei enää voi luottaa sillä ”tervejärkiselläkään” tavalla. Muuttuu epävarmaksi ylipäätään onko missään turvassa.

    Ruusunen: olisi aika pitkät tarinat kirjoittaa kaikkea ja kun ei osaa edes kunnolla esittää kysymystä, että onko tämä vai tämä vai tämä harhainen ja vainoharhainen ajatuskulku. Tietää vain, että on epätodennäköistä, että aivan kaikki maailmassa on niin vinksahtanut! Vaan toisaalta kyllä maailmassakin vain tapahtuu karmeita ja pelottavia asioita ja ei ole mitään oikeaa syytä miksei voisi käydä niin, että niitä on useita samaan aikaan menossa… miettii hetken kirjoittaisiko yhden tai kahden tai jotain….

    Ja huomenta IÄ:n Äiti! Kirjoittikin potilas näköjään tuota viestiä sillä välin kun olit herännyt!
  • Tarttee joutua tästä, kommentoin lisää myöhemmin, mutta tämän haluan sanoa heti. Potilas muistaa pitää järjellä mielessä, ettei ole paha. Semmoista ei ole, ei kertakaikkiaan, ei Hitlerkään. Teot voi olla pahoja, se eri asia. Eikä pahat teot tartu, joku voi matkia kyllä, mutta se on aina oma valinta. Jos nyt kerrot tässä että lempiharrastuksesi on ihmissyönti ja minä pohdin jotta siinäpä loistoidea ja menen popsimaan naapurini, niin ei ole tarttunut sinusta vaan on aivan täysin oma valinta, josta ihan itse kuuluu ottaa vastuu.

    Luulen ymmärtäväni miltä tuo itse asia, blogijuttu, tuntuu. Jotain samantapaista tapahtui itselle, joskin paljon pienemmässä mittakaavassa. Illalla palaa tähän.
    Kirjaimeni kertovat mielipiteitäni, eivät faktoja.

    Kirjoitan moderaattorina vain ja ainoastaan tällä värillä. Kaikki muut kirjoitukset ovat omia henkilökohtaisia mielipiteitäni, joilla ei ole mitään tekoa ylläpidon, sääntöjen tai moderoinnin kanssa.
  • Tarttee joutua tästä, kommentoin lisää myöhemmin, mutta tämän haluan sanoa heti. Potilas muistaa pitää järjellä mielessä, ettei ole paha. Semmoista ei ole, ei kertakaikkiaan, ei Hitlerkään. Teot voi olla pahoja, se eri asia. Eikä pahat teot tartu, joku voi matkia kyllä, mutta se on aina oma valinta. Jos nyt kerrot tässä että lempiharrastuksesi on ihmissyönti ja minä pohdin jotta siinäpä loistoidea ja menen popsimaan naapurini, niin ei ole tarttunut sinusta vaan on aivan täysin oma valinta, josta ihan itse kuuluu ottaa vastuu.

    Luulen ymmärtäväni miltä tuo itse asia, blogijuttu, tuntuu. Jotain samantapaista tapahtui itselle, joskin paljon pienemmässä mittakaavassa. Illalla palaa tähän.
    Kirjaimeni kertovat mielipiteitäni, eivät faktoja.

    Kirjoitan moderaattorina vain ja ainoastaan tällä värillä. Kaikki muut kirjoitukset ovat omia henkilökohtaisia mielipiteitäni, joilla ei ole mitään tekoa ylläpidon, sääntöjen tai moderoinnin kanssa.

Pikavastaus

Jos olet jo foorumin jäsen, muistathan kirjautua sisään ennen postausta!

Mikä kuukausi tulee viidennen kuukauden jälkeen?