• Hyväksi koettua kirjallisuutta

    Ajattelin, josko tämmöinen ketju olisi hyödyksi. Löytyisikö itsellekin vielä jotain mitä ei ole läpi kahlannut :)

    Traumaan ja dissosiaatioon liittyen on useita kirjoja mitä on tullut kahlattua. Ehkä parhaiten mieleen on jäänyt se ensiksi luettu eli Kun tiikeri herää. Se johdatti syvemmälle ymmärrykseen kehon ja mielen yhteydestä ja ylipäänsä traumatisoitumisesta.

    Henkilökohtaisesti merkittävin teos on ollut Kimmo Takasen Tunne lukkosi, joka tuo hyvin ymmärrettävästi esiin ihan sitä peruskuviota miten lapsuuden haavat näkyvät aikuisuudessa. Lempeästi kirjoitettu kirja, joka antaa ymmärrystä ja työkaluja vahvistaa sisäistä aikuista olemaan sisäisen lapsen (tai lasten) tukena ja heikentää sisäistetyn rankaisevan tai vaativan vanhemman vaikutusta. Tämän kirjan myötä itse hakeutui terapiaan ja yhä edelleen tämän kirjan jutut ovat terapiassakin keskeisiä, vaikka traumatisoitumisesta siinä ei juuri puhutakaan.

    Karyl McBriden Enkö koskaan ole tarpeeksi hyvä kertoo narsistisesta äidistä ja aukaisi minun silmiäni lisää äitini suhteen. Raskasta mutta hyvää luettavaa.

    http://www.estd.org/wp-content/uploa...n_hoidossa.pdf
    Yllä on linkki artikkeliin riippuvuudesta terapiasuhteessa, kun potilaalla/asiakkaalla on vaikeaa traumataustaa. Tämä artikkeli oli minulle helpotus, kun oireilin oman riippuvuuteni kanssa. Sitä oli vaikea hyväksyä, toisaalta se tuntui välttämättömältä terapiasuhteessa. Nykyisin hyväksyn jo paremmin riippuvuuteni. Olen tyytyväinen siihen, että se ei ole enää niin turvatonta riippuvuutta vaan liikkumista tapahtuu ja on tapahtunut turvallisen riippuvuuden suuntaan.

    Tässä nyt mulle ensiksi mieleen tulleet. :)
  • Ajattelin, josko tämmöinen ketju olisi hyödyksi. Löytyisikö itsellekin vielä jotain mitä ei ole läpi kahlannut :)

    Traumaan ja dissosiaatioon liittyen on useita kirjoja mitä on tullut kahlattua. Ehkä parhaiten mieleen on jäänyt se ensiksi luettu eli Kun tiikeri herää. Se johdatti syvemmälle ymmärrykseen kehon ja mielen yhteydestä ja ylipäänsä traumatisoitumisesta.

    Henkilökohtaisesti merkittävin teos on ollut Kimmo Takasen Tunne lukkosi, joka tuo hyvin ymmärrettävästi esiin ihan sitä peruskuviota miten lapsuuden haavat näkyvät aikuisuudessa. Lempeästi kirjoitettu kirja, joka antaa ymmärrystä ja työkaluja vahvistaa sisäistä aikuista olemaan sisäisen lapsen (tai lasten) tukena ja heikentää sisäistetyn rankaisevan tai vaativan vanhemman vaikutusta. Tämän kirjan myötä itse hakeutui terapiaan ja yhä edelleen tämän kirjan jutut ovat terapiassakin keskeisiä, vaikka traumatisoitumisesta siinä ei juuri puhutakaan.

    Karyl McBriden Enkö koskaan ole tarpeeksi hyvä kertoo narsistisesta äidistä ja aukaisi minun silmiäni lisää äitini suhteen. Raskasta mutta hyvää luettavaa.

    http://www.estd.org/wp-content/uploa...n_hoidossa.pdf
    Yllä on linkki artikkeliin riippuvuudesta terapiasuhteessa, kun potilaalla/asiakkaalla on vaikeaa traumataustaa. Tämä artikkeli oli minulle helpotus, kun oireilin oman riippuvuuteni kanssa. Sitä oli vaikea hyväksyä, toisaalta se tuntui välttämättömältä terapiasuhteessa. Nykyisin hyväksyn jo paremmin riippuvuuteni. Olen tyytyväinen siihen, että se ei ole enää niin turvatonta riippuvuutta vaan liikkumista tapahtuu ja on tapahtunut turvallisen riippuvuuden suuntaan.

    Tässä nyt mulle ensiksi mieleen tulleet. :)
  • Hyvä aihe! Kaks ensimmäistä kirjaa aionkin lukea jossain vaiheessa. Olen lukenut muualtakin, että ovat auttaneet ihmisiä.

    Aivan mahtava ja ammattilaisten laadukkaasti kokoama kirja on Traumaterapiakeskuksen kustantama Traumaperäisen dissosiaatiohäiriön vakauttaminen. Siinä selitetään dissosiaatiota ja on paljon harjoituksia, joilla oppii auttamaan itseään.

    Toinen, minulle liian raskas mutta toisia auttanut on Vainottu mieli. Dissosiaation teoriaa monimutkaisemmin ja oppikirjamaisemmin, eli syvemmin.

    Kirja, josta on myös ollut paljon hyötyä on Dr. David Bercelin Trauma releasing exercises. Käytännöllinen harjoitusohjelma jännitysten purkuun kehosta ja myös trauman teoriaa. Lyhyitä lukuja jos uuvuttaa lukee pitkää tekstiä.

    Onkohan missään kerätty listaa kirjoista, jotka olisivat suhteellisen turvallisia traumatisoituneelle ihmiselle?
    Tietysti kaikissa fiktiokirjoissa voi olla jokaisen omia, henkilökohtaisia traumalaukaisijoita, mutta olis hyvä tietää, että kirjassa ei ole seksuaalista väkivaltaa. Kaipaan fiktion lukemista, mutta se on hirveää, kun uppoutuu johonkin kirjaan ja sitten tavallista herkemmässä tilassa eteen läsähtää joku väkivaltakohtaus. Sitten sen vielä näkee päässään ja muistaa vuosia, argh!
  • https://m.facebook.com/story.php?sto...10706472306673

    tää oli mielenkiintoinen linkki. Puhutaan tutuistakin asioista eri termein. Löysin itseäni aika paljon osien kautta ja taas todistetta siitä miten lapsuuden kodissa kaikki ei ole todellakaan ollu hyvin.
  • Vellamo (vauva) ja Majava
    Intiaanityttö (3v.) ja Kauhu seisova
    Outi ja kaverit
    Rami (kuusi viiva kahdeksan)
    Tuuli Auroora (5-8v) Tuulin tuvassa
    Lempeä Lapatöppönen (1-luokkalainen)
    Kissamaa (12v) Maa (9v.)
    Tyhjyys (teini)
    Laser (teini) ja Hullu tiikeri

  • Katriina Järvisen Kaikella kunnioituksella - irtiottoja vanhempien vallasta oli musta aika hyvä ja turvallinen luettava. Se ei sisällä mitään kovin rankkaa sisältöä ja siitä ei ole mielestäni humpsahdusuhkaa traumatisoituneelle. Kirjan lukeminen voi antaa jotain siihen mietitään, pitääkö hyväksikäyttävään vanhempaan olla yhteydessä.
  • Vellamo (vauva) ja Majava
    Intiaanityttö (3v.) ja Kauhu seisova
    Outi ja kaverit
    Rami (kuusi viiva kahdeksan)
    Tuuli Auroora (5-8v) Tuulin tuvassa
    Lempeä Lapatöppönen (1-luokkalainen)
    Kissamaa (12v) Maa (9v.)
    Tyhjyys (teini)
    Laser (teini) ja Hullu tiikeri

  • Tässä ei nyt ollut kyse blogeista, mutta täältä:
    http://www.healingeagle.net/indexfi.html
    olen itse löytänyt joitain hyviä ajatuksia.
    Ei varsinaisesti koskettele dissosiaatiota, ehkä, ainakaan pelkästään.
  • Viimeisin muokkaus käyttäjältä Insestiäidin tytär; 12-03-2016 klo 14:06.
    Insesti ja yhteisö
    Lääketieteellinen Aikakauskirja Duodecim 1992;108(3):280 Esko Varilo ja Leena Linna:

    " " - Vanhempien kanssa työskennellyt sosiaalityöntekijä kysyi, eikö insestilasta "saisi antaa edes jouluksi kotiin"–ikään kuin lapsen kannalta jouluna tapahtuva insesti olisi mukavampaa kuin arkipäivinä tapahtuva." "

    http://duodecimlehti.fi/web/guest/ar...tihaku_p_auth=
  • Louise Minerva Frostegren : Ymmärrä tunteesi, hyväksy itsesi

    http://www.finlandiakirja.fi/fi/loui...esi-91806.html

    Tätä kirjaa olen ta - van - nut usein kidutustraumahoitovuosieni aikana. Suosittelen tätä kirjaa etenkin niille, jotka suunnittelevat tai ovat aloittamassa Tietä itsensä rakastamiseen.

    Tuo edellä mainitsemani kirja on tunteiden käsittelyn 'aapinen', ja sitten taas järjen 'aapiseksi' suosittelen Anthony de Mellon Havahtuminen-kirjaa:

    http://cdon.fi/kirjat/mello%2c_antho...uminen-4235356

    Luin jostain muistaakseni, että Anthony de Mello erotettiin katolisesta kirkosta kerettiläisten ajatustensa vuoksi...
  • Katkennut totuus -Anssi Leikola, torey Haydenin kirjat, Antti Pietiläinen: tunne ja perimä
  • Moi!

    Ajattelin laittaa tännekin linkit yhden amerikkalaisen terapeutin kirjoituksiin, joiden avulla olen itse päässyt käsiksi oman traumanhoitoni alkuun, ja jotka koen että on auttaneet ainakin mun oman päänuppini "uudelleenohjelmoinnissa" paljon. Näistä mä löysin sen punaisen langan joka on vieny mut oikeille jäljille siinä miten mun oma päänuppini oikein toimii.

    http://www.healingeagle.net/Fin/Burn...ldhealing.html

    http://www.healingeagle.net/Fin/Burn...ationship.html

    Mulla on itelläni taustalla ilmeisesti jonkinlainen PTSD liittyen lapsena saamaani kohteluun, ja jonkinasteisia dissosiaatio-oireita on ilmeisesti lapsena ollut. Tämä PTSD on sit ilmennyt aikuisena masennusjaksoina, ahdistuksena, syömishäiriöinä, paniikkihäiriöinä ja alkoholismina (nyt 7 vuotta kuivilla). Mutta nyt mä koen että olen viimeisen neljän kuukauden aikana saanut vanhoja asioita sen verran purettua takaraivostani, että en ole eläissäni tuntenut itseäni näin terveeksi, niin fyysisesti kuin psyykkisesti. Mutta tämän olotilan saavuttaminen on vaatinut tuntitolkulla työtä oman mieleni kanssa, eikä se ole ollut helppoa eikä hauskaa eikä mukavaa, ja välillä on ollut hetkiä että olen ajatellut että nytköhän se pää sekos lopullisesti. Mutta ei ole seonnut. Ja jotenkin mä uskon ja toivon että ei se enää sekoakaan. Ja se hyvä olo ja jonkunlainen mielenrauha minkä mä siitä vanhojen asioiden ja tunteiden purkamisesta olen vastapainoksi saanut, on jotain ihan käsittämätöntä. Mä tiedän että olen vasta alkutaipaleella näissä asioideni käsittelyssä, ja että paljon on vielä käsiteltävää, ehkä niitä saa osittain käsitellä koko loppuelämänsä. Mutta sen olen nyt huomannut että näköjään sitä voi samalla myös nauttia jollain tasolla elämästään, vaikka samanaikaisesti takaraivossa oliskin myös huonoja asioita ja tunteita olemassa. Ja se on mulle ollu aika huikea ja uusi tunne.

    Nuo tekstit on ehkä alkuun vähän vaikeita ymmärtää, mutta mä pääsin loppujen lopuks aika nopeesti jyvälle mikä niissä on se homman ydin. Ja niissä on paljon puhetta hengellisyydestä ja uskosta mutta ne ei ole mitään uskontoasiaa. Ja nyt mä olen myös huomannut että se usko ja uskonto on kaks ihan eri asiaa.. Mutta ne on toinen asia ne. Mä en tiedä auttaako noi kaikkia, mutta mulle ne on ollu ainakin suureks avuks omassa itseni tutkimisessa ja parantamisessa. Jospa niistä olis jotain hyötyä muillekin. Ja olen lukenut myös paljon muuta kirjallisuutta asioihin liittyen, mm. sveitsiläisen entisen psykoanalyytikon ja lasten oikeuksien puolestapuhujan Alice Millerin kirjoja, ne on antaneet paljon uusia näkökulmia asioihin. Mutta ne on osittain melko rankkoja luettavia.
  • Vellamo (vauva) ja Majava
    Intiaanityttö (3v.) ja Kauhu seisova
    Outi ja kaverit
    Rami (kuusi viiva kahdeksan)
    Tuuli Auroora (5-8v) Tuulin tuvassa
    Lempeä Lapatöppönen (1-luokkalainen)
    Kissamaa (12v) Maa (9v.)
    Tyhjyys (teini)
    Laser (teini) ja Hullu tiikeri

  • Noita samoja sivuja lukemalla myös minä lähdin liikkeelle. Olinkin linkittänyt ne tuohon ylös. Tsemppiä sinulle! :)
  • Kuin myös sinulle! Päivä kerrallaan mennään ja tuo tulevaisuus eteen sit mitä tahansa, niin sitten edetään tilanteen mukaan. Muutokset ei tapahdu hetkessä, mutta kun oppii ja uskaltautuu kuuntelemaan itteensä vähän paremmin niin vaikka niitä "huonoja" hetkiäkin on, niin jossain vaiheessa se ajatus taas kirkastuu ja pääsee kiinni siihen parempaan olotilaan. ��
  • Insesti ja yhteisö
    Lääketieteellinen Aikakauskirja Duodecim 1992;108(3):280 Esko Varilo ja Leena Linna:

    " " - Vanhempien kanssa työskennellyt sosiaalityöntekijä kysyi, eikö insestilasta "saisi antaa edes jouluksi kotiin"–ikään kuin lapsen kannalta jouluna tapahtuva insesti olisi mukavampaa kuin arkipäivinä tapahtuva." "

    http://duodecimlehti.fi/web/guest/ar...tihaku_p_auth=
  • Mother-Daughter Incest: A Guide for Helping Professionals
    Beverly Ogilvie
    12.11.2012:
    https://books.google.fi/books?id=rfP...other_versions
  • Insesti ja yhteisö
    Lääketieteellinen Aikakauskirja Duodecim 1992;108(3):280 Esko Varilo ja Leena Linna:

    " " - Vanhempien kanssa työskennellyt sosiaalityöntekijä kysyi, eikö insestilasta "saisi antaa edes jouluksi kotiin"–ikään kuin lapsen kannalta jouluna tapahtuva insesti olisi mukavampaa kuin arkipäivinä tapahtuva." "

    http://duodecimlehti.fi/web/guest/ar...tihaku_p_auth=
  • Quote Originally Posted by höyhen View Post
    Katkennut totuus -Anssi Leikola, torey Haydenin kirjat, Antti Pietiläinen: tunne ja perimä
    Olen lukemassa Leikolan kirjaa, ja on lohdullista, että Suomessakin on psykiatreja, jotka keskittyvät ja paneutuvat kunnolla ja syvällisesti dissosiaatiohäiriöihin, traumoihin ja yleensäkin psykiatriaan liittyviin asioihin ja kysymyksiin!
  • Viimeisin muokkaus käyttäjältä Insestiäidin tytär; 18-04-2017 klo 05:29.
    Insesti ja yhteisö
    Lääketieteellinen Aikakauskirja Duodecim 1992;108(3):280 Esko Varilo ja Leena Linna:

    " " - Vanhempien kanssa työskennellyt sosiaalityöntekijä kysyi, eikö insestilasta "saisi antaa edes jouluksi kotiin"–ikään kuin lapsen kannalta jouluna tapahtuva insesti olisi mukavampaa kuin arkipäivinä tapahtuva." "

    http://duodecimlehti.fi/web/guest/ar...tihaku_p_auth=
  • Quote Originally Posted by Insestiäidin tytär View Post
    Olen lukemassa Leikolan kirjaa, ja on lohdullista, että Suomessakin on psykiatreja, jotka keskittyvät ja paneutuvat kunnolla ja syvällisesti dissosiaatiohäiriöihin, traumoihin ja yleensäkin psykiatriaan liittyviin asioihin ja kysymyksiin!
    ...toisaalta Leikolan kirja tuo konkreettisesti, mutta masentavasti esiin myös sen, että miksi emotionaalisen trauman ymmärrys ei tule todennäköisesti muuttumaan psykiatriassa. Minun täytyy alkaa aktiivisesti opiskella sitä, että vaikka minut on AMMATTITAITOISESTI hoidettu ainakin tähän asti, niin psykiatrian sekä ns. tavallisten ihmisten ymmärrys esimerkiksi kombinaatiosta insesti & dissosiaatiohäiriö tulee todennäköisesti olemaan tulevaisuudessakin heikko, huono ja hämärä.
  • Insesti ja yhteisö
    Lääketieteellinen Aikakauskirja Duodecim 1992;108(3):280 Esko Varilo ja Leena Linna:

    " " - Vanhempien kanssa työskennellyt sosiaalityöntekijä kysyi, eikö insestilasta "saisi antaa edes jouluksi kotiin"–ikään kuin lapsen kannalta jouluna tapahtuva insesti olisi mukavampaa kuin arkipäivinä tapahtuva." "

    http://duodecimlehti.fi/web/guest/ar...tihaku_p_auth=
  • Jaahas: Antti Leikolan Katkennut totuus -kirja on nyt alennuksessa eli vain 20 euroa, koska kirjan kustantanut PROMETHEUS kustannus täyttää 10 vuotta: onnitteluni !

    http://prometheus.mycashflow.fi/camp...vuotta-tarjous
  • Luulin lisäänneeni tämän tänne jo aiemmin. Mutta minulle kirja viisi
    naista - sata elämää oli hyödyllinen. Se on enemmänkin kokemusperäinen kuvaus viidestä naisesta joilla kaikilla on dissosiaatiöhäiriö.
Tulokset: 1-15 / 15

Pikavastaus

Jos olet jo foorumin jäsen, muistathan kirjautua sisään ennen postausta!

Mikä näistä väreistä kuvaa ruohoa: vihreä, punainen vai liila?